Wp/guc/Wayuu

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Wayuu
Regiones habitadas por los Wayuu

Wayuu (alijunaiki: "Guajiro", 'hombre poderoso' 'persona') naya na wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesueela; akatajaanüsü noumain natuma na alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin na wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakua'ipa suulia noumain. Na wayuukana naya müinma yaa na kojuyaka akua'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü. Kawachirasü nanülia na wayuukana cha wattapünaa eere antüin süchikuwa nakua'ipa chamüin Marakaaya jee Süchimma.

Süchiki nouyasee na wayuukana soo'opünaa tü noumainka[edit | edit source]

Laülaa wayuu alatitka tü e'irukuuko

Na wayuukana naya na mülo'ushiikana wayuu kepiakana sulu'u mmakat Wajiira, süpülapünaa sükumajaanüin Kolompia otta müsia Wenesueela. Müinma yaa naashin na ayaawajüshiikana wayuu sulu'u Kolompia DANE no'u chi juyakai 2019, eeshi maka 380.460 wayuuirua. [1] Otta na wayuukana sulu'u mmakat Suuria, nulu'u mmakai Wenesueela, saashin na ayaawajütka wayuu INE, eeshi maka 413.437 wayuuirua. [2]

Sulu'u mmakai Suuria naya 8% wayuuirua eekalü kepiain soo'opünaa mmakat, müinka tia mmakai Wajiira, Maara, Almirante Padilla, Marakaaya, Jesús Enrique Losada, Rosario de Perijá, Machiques jai'tairua chapünaa Catatumbo, Cabimas jee müsia Karaaka. Otta sulu'u tü mmakat Wajiira soo'opünaa Kolompia naya 48% wayuuirua kepiakana sainküinpüna mmakat, müinka Barrancas, Distracción, Fonseca, Maiko'u, Ichitkii, Manaure jee Süchimma.[3] Na wayuukana aashajaashi wayuunaiki, tia shia nanüiki waneepia süpüla yoota namaa na waneeirua. Eeshi na eekai atüjain aashajawaa alijunaiki, müinka na tepichikana otta na jima'aliikana jee majayutnuu sutuma nekirajaanüin süka alijunaiki. Müinma yaa eeshi wayuu eekai nnojoluipa'a aashajaain wayuunaiki, sükajee a'wanajaain tü akua'ipaka isaipa'a nachiki yoota sümaa natuushinuu jee noushinuu cha Wajiira.

Na wayuukana koumainshi je eesü e'irukuu nama'ana süpüla kayaawasein jee kojutuin nakua'ipa namüin napüshi, sünain tia akua'ipaka naya na jieyuukana na alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu. Tü e'irukuuka kayaawasesü süka wanee ejeerajuushi otta eesü amuyuu nama'ana sulu'u suumain nei.

Süchikuwajee wunu'upanaka jee mmakat cha wajiira[edit | edit source]

Wane laa je jamüche'e

Saja'apüin noumainka na wayuukana sulu'u Kolompia shia 15.300 km², otta sulu'u mmakai Suuria shia 12.000 km2. Sulu'u noumain na wayuukana mainma sukua'ipa chi juyakai otta tü wunu'upanaka sükajee eein mma eekai iipünain jee eekai wunaapüin. Wanaawasü tü mmakat jee ayatüsü sukua'ipa suulia tü nakumajüinka na alijunayuuko süpüla akatajaanüin na wayuukana cha sümaiwa. Tü nayaawaseka süpüla apünajaa nia chi juyakai, nüntapa'a eeshi wayuu eekai nuusain tü na'apainka süpüla apünajaa maikki, kepeshuuna jee ai shialen. Tia ai'nüsü süpüla aapawaa nükoloin juyakai namüin wayuu. [4]

Mülo'u ma'in noumain wayuu, o'ttusu chejee palaakai Kariiwe jee müsia chejee ai'rainmaruu (Punta Gallina amünakalü), antüsü chamüin San Juan del Cesar cha uuchimüin jee cha Wenesueela eesü wayuu eekai kepiain soo'opüna uuchi müinka na wayuukana kepiaka cha Wayuuma'ana jee eeshi wayuu cha Machiques otta wattapünaa. Sutuma tia, mainma sukua'ipa noumain na wayuukana, eesü mma eekai josoin ma'in, eesü mma eekai jasaishaatain, eesü eekai waneepiain tü juyakai müinka saa'in cha Awana jee Fonseca, sutuma tia wüitushii weinshi mmakalü. Otta cha palaajee eesü mma eekai nnojorüleein chi juyakai, antawaishi ne'e waneetua sünain juyaka, eesü mma eekai sotpain palaaka jee eesü mma eekai iipünain müinka cha Nasareth jee Makuira. Cha sulu'u mmakai Suuria eeshi wayuu eekai kepiain sotpa'apünaa palaakai Kariiwe jee sa'ato'upünaa Lamuunakai Marakaaya. Piamasü süchii alatakaa soo'opünaa noumain wayuu, müinka saa'in chi Süchii Rankeriia (pejee sünain Süchimma, Kolompia) jee chi Süchii Limuuna (pejee sünain karo'uya, Wenesueela), otta eeshi chi süchii Kachirii jee waneeirua eekai motsoin.

Tü wunu'upanaka a'wanaja'waisü sutuma sütsüin tü wüinka, eesü eekai kekiirain wüin palaasü müinka tia manglares amünakalü; eesü yosü, jamüche'e, wuraichi, aipia jee wunu'u eekai asotüin soo'opüna mma eekai josoin jee alin shi'iree juya, süpüshua'a wunu'ukalüirua tia kojuyasü cha palaamüin sünain nounain na wayuukana. Otta cha uuchejee sünain eesü wunu'u kekiiraka juya waneepia otta eekai cho'ujaain amüin wane mma eere nnojolüin josoin ma'in müinka tü majayut, monko, kane'ewa, ai, jee kasa eekai apünajünüin.

Süchikü nanülia wayuu[edit | edit source]

Wayuuirua sünain alapajaa cha Wajiirü

Naashin na achajaaka sukua'ipa wane kasa chejee sümaiwajee, tü shikiika nakua'ipa otta nanüiki na wayuukana shia tü Arawak.[3] Otta waraitüshii naya chejee Amasoonas cha sümaiwa süpüla nüntüin mapan sünain mmakalü Wajiira, naapaaka mmakalü namüin jee achecheraashi saa'u süpüla eein nama'ana müinma yaa.

Nantaiwa na wayuukana cha sümaiwa, tü na'yataainka shia olojoo kasa süpüla neküinjatüin müinka saa'in irama jee mürüt eekai eejatüin soo'opünaa tü mmakalü. Sükajee nnojotpüin tü kaa'ulaka jee tü pa'akalüirua. Mapan, na wayuukana naapaain sukua'ipa tü olojowaaka jime, jee apünajüshii eeiwa juya. Tü nakotchajaka mapan, na'wanajaain sümaa wayuu eekai ka'attian, süpüla tia, ne'ikajüin tü eekalü nama'ana namüin na apünajütkalü nemia, aapünaa müsia namüin tü cho'ujaaka süpüla shiiwanain tü neküinka. Kakaliashii na wayuukana sünain tia ayanamajaaka jee sünain olojowaaka neküin, jee na'wanajaain süka ichii mapan, süpüshua'a tia alataka süpülapünaajatü na alijunayuuko.

Nantaiwa'a na alijunaka mapan, chejee Euroopa no'u chi siiküla XVI, antiraashi naya namaa na wayuukana, eejani na wayuu namaiwajatüka soo'opüna tü mmakat, kojuyashii naya jee eejiraashi naya sümaa na alijunaka suulia nasütünüin tü noumainka. Natüjaatülia aa'u nantüinjana na alijunaka nama'anamüin sutuma nanüiki na outsu, lania jee sutuma nalapüin, nachiaain paala naseyuu. Sükajee tia, na wayuukana nain'majüin noumain jee nnojoishi oonoin sümaa nachajaaka na alijunaka, mapan o'ttusu sünain wane atkawaa mülo'u no'u chi juyakai 1769 eere ayulaanüin na alijunaka suulia noumainka jee a'ajünüsü nepia. [5]

Naashin chi wayuukai Weildler Guerra, na wayuukana nnojoishi emeejünüin natuma na alijunaka, aka jamüin, eesü eejirawaa otta aashiajawaa sutuma wayuu, na wayuukana na'inmajashaatüin tü noumainka.[6] Shiaja'a ne'e mapan sukumajaanapan sünülia Wenesueela jee Kolompia kasitka atuma sükatajaanüin noumainka na wayuukana, akatsa'a nnojotsü kojutuin tia akatajawaaka namüin wayuu, ayatüshii ne'e naya waraittuin jee kanüliain natuma tü noumainka.

Mainma kasa alataka namüin na wayuukana, na alijunaka nnojotsü nacheküin kojutuin ma'in nukua'ipa wane wayuu, na'anüülasü nujutu wayuu jee achumajushii sutuma eein washiraa soo'opüna noumain wayuu. Naya aluwataweeshikana soo'opüna mmakat, jee natke'erüin wayuu süchiirua nneerü jee süchiirua karalo'uta. Na shikiipüko mmakat Wenesueela jee Kolompia mainma kasa naa'inraaka süpüla awasütaa nukua'ipa na wayuukana jee süpüla motuinjatüin naa'in tü ni'irukuuko süpüla naju'ituin na wayuukana suulia tü noumainka.

Na'yataain na wayuukana[edit | edit source]

Wayúu oikkaasü cha Marakaaya

Mainma na'yataaka achiirua na wayuukana müinma yaa, sükajee a'wanajaain sukua'ipa mmakalü jee tü sukua'ipaka a'yatawaaka. Cha sümaiwa tü wayuukalüirua a'yataashi sümaa epijaa mürülü jee apünajaa wunu'u na'atiain sulu'u na'apainrua. Tü epijaaka mürülü shia wane a'yatawaa nashataka süchiirua alijuna, sükajee nayain na antirakaa sümaiwa na mürütkalüirua maka saa'in kaa'ula, anneerü, pa'a, katio'u, jee kasa süpüshua'a mürülü eekalü süma'ana wayuu müinma yaa. Otta süpülapünaa alijuna, na wayuukana olojopü'üshi irama jee mürülü sainküinpünaa mmakalü, jee palaapünaa olojopü'üshi jime otta mapan na'wanajapüin sümaa eküülü jo sümaa na'atiain wayuu cha uuchejee.

Shiasa'a mapan, antüshi na alijunaka sümaa nakorolo, süchiiruajee tia na wayuukana nashatüin otta noo'ulaküin sukua'ipa na'yataain na alijunaka jee naapaain nakorolo alijuna süpüla nama'anüinjatüin sünain nakua'ipa. Sutuma tia, yaleetajaasü najutu otta nawashirüin wayuu süpüla aa'injaa kasa müinka saa'in wane alapajaa, ayulaa jiipü, mi'iraka otta wane outkajawaa eere cho'ujaain shikiira kasa. Nakua'ipajaasü mapan tü epijawaaka jee kama'anawaaka koroloirua.

Müinma yaa, na wayuukana a'yataashi sünain eekai eein. Eeshi wayuu eekai ekirajüliin, tottoolü, pütchipü'üi, oikkaalin jee mainma kasa na'yataaka anain wayuu so'uka'i. Na wayuukana ekirajaashi mapan süpüla eejiraain naa'in sümaa alijuna suulia nnojorüleein wayuu eekai kekiin süpüla nakaalijain napüshi jee natunajütü. Eesü wayuu na o'unaka wattamüin sünain a'yataa jee ekirajaanüin süpüla anain nakua'ipa, sutuma tia, na'aya wayuu eekai wattain akua'ipa jee nanülia sutuma tia.

Otta, eesü wayuu na a'yataaka sünain aa'injaa süi, katto'ui, susu, jee kasa aa'injünaka süka ajapü natuma na jieyuukana süpüla noikkaain namüin na alijuna eekai kamalain amüin jee na'aya eekai naluwataain wattamüin. Otta cha Manaure eeshi wayuu a'yataaka sünain akotchajaa ichii.[7]

Shi'ipajee sukua'ipa[edit | edit source]

Pütchi soo'omüin süchikimaajatü[edit | edit source]

  1. Ayaawajia nanülia na wayuukana sulu'u Kolompia
  2. Ayaawajütka wayuuirua Wenesueela INE
  3. 3.0 3.1 Süchiki wayuu natuma ONIC
  4. Wunu'upanaka sulu'u mmakai Wajiira
  5. Ashutaa natuma wayuu no'u juyakai 69
  6. de Riohacha, fundación y desarrollo de la ciudad portuaria de La Guajira
  7. Ichiika cha Manaure: Na'yataain na wayuukana