Wp/guc/Ichitkii

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Süchipkii)
Wp > guc > Ichitkii
Süchipkii
Wanteera Süchipkiijatü Escudo Süchipkiijatü
Colombia - La Guajira - Uribia.svg
Mma Kolomwia
Mma'ipakat Wajiira
Jalaapünasu 11°52′N 72°20′O
• Sumioüshe soou palaa 33 msnm
Sulaktain 8.200 km²
Sukumujaiwa: 1935
Santaa So'ü: Inmaculada Concepción
Su'uyashee Wayuukana'alü: 70.850 way. (2005)
• Suyashe'puna Alijuna: 14,35 way./km²
Sunulia'jewai: Uriwieero
Sa'atkaattein Bonifacio Henrique Palmar (2020-2023)
Koorika postaala: 441020
Numeraa so'ü alüwakajatka putchi: 5
Ee'iyalaaya walekerü: http://www.uribia-laguajira.gov.co
Külesia Ichipkijeewai.

Ichitkii (alijunaiki: Uribia) jia wane mma (jee Süwaa) oulia Kolompia, antunüsü anain palaaje sünain mmakat Wajiira, sikiisü sukuwaitpaa na wayuukanairü yaa Kolompia (Capital indígena de Colombia). Eesü saashin DANE 117.765 way (2020).[1]

Ichipki, Kolompia

Tü kamalainka namüin na antüshika sünain Ichitkii shia Cabo de la Vela je siia Punta de Gallina, je siia saa'u eein tü outkajawa sünain tü Mi'iraaka saa'u Sukuaipaa wayuu, ainjünaka weinshi sulu'u mmakat Wajiira je müsia mi'iraaka saa'u Inmaculada Concepción de Maria, nanoujaka anain na wayuukanairü kepiaka sulu'u Ichitkii, müsia joo suuyase mmakat sünain 1 matsoopüna.

Na kepiashikana sulu'u naya na wayuukanairü, yalajanirü napülapüna na alijunakana, sütüma tia naya aluwatashikana saa'u noumain sulu'u süpüshua'a resguardo chaa palaaje sünain Wajiira jee müsia pasanain sünain.

Tü laa'ulaasüka rainkeriia Ichitkii ekerajünüsu sukuaipaa saa'u kai 1 matsopüna sünain juya 1935, nütüma chi manisaleejewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia tü laa'ulaaka Bartola González, eitanüsü sünülia müinka Uribia, noupüna chi alijunakai Rafael Uribe Uribe.

Saa'u jiakua[edit | edit source]

Wanteera[edit | edit source]

Wanteera Ichipkijewai

Supanteerain Ichitkii eesü sünain piama linearüa sümaa ana. Tü lineeaka ipünaka mariyasü kajamüin jia tü süwashirüinka mmakat jee müsia tü süwaralainka ka'i. Tü lineeaka molüjeeka kasutsu kajamüin jia anaalüko saa'u mmakat jee müsia anoutaka saa'u nakuaippa na ichipkejewalii.

Escudo[edit | edit source]

Escudo Ichipkejewali

Eitajüshi sünain apünüin kuaterü eeka alu´u ayakua süchikejee mmakat, sünain tü palajanaka ipünaka saa'u wuina eesü wanee jatü sushottüin na'apüla na alikunaka, tia jia sütchin na wayuukanairü. Sünain tü kuaterü ipünaka wopüjee eesü wanee jasaipüle sümaa piama yosu jee wanee wunuu sukaramasü, tia jia mmakat müleka süpüla na kamalainka amüin wajiiraka. Sünain kuaterü molüko jaayasü wanee anuwa antaka sotpaa palaaka sünain Ichitkii, tia süpüla e´iyataa süntaiwa na alijunaka sünainmüin suumain Wayuu.

Cha ipüna sünainmüin jayasü wanee anüiki <<kojüta, washiraa, ayatawa>>. Mmolüjee eere mariiyain, jayasü wanee anüiki makaa <<Jasai, Siruma, Joutai otta Palaa>>. Wanee karatsü saa'u, müinka saa'in chi kaikai watta'malü otta müsia nütüma ja'in main nia saa'u mmakat jee sütchin na wayuukanairü.

Sukumajaiwa Ichitkii[edit | edit source]

Sükumajaiwa Ichitpki

Wana sümaa tü Revolución en Marcha jee müsia tü atkawaka sümaa Peruu chaa saa'u mmakat eere joulüin juyaaka Leticia jünain juyakalirü 30 saa'u siküla XX, na alüwatashika saa'u Kolompia müshi, choujasü wekerotirüin süpüshua'a mmakat sünain Kolompia. Sütüma tia chi aluwatapünakai Alfonso López Pumarejo, sotusü na´in niakai kajamüin niain chi aluwatakai ma´in kassa namüin mmakat sotpaaka palaaka caribe, nüshapaterüin süpüla nekerotamatüin nakuaippa na wayuukanairü otta müsia noumain wayuu sulu'u suaipa Kolompia.

Ansülaashi nayainü sünainmüin noumain na wayuukanairü süpüla nekerotamatüin wajiiraka sumana Kolompia, jia makaa Ichitkiin sunülia jee müsia münüin shia Capital indígena de Colombia, tü rainkeriapüka Ichitkii münaka sumaiwa ekerajünüsü sümaa sunüliaka Uribia, chaa jünain juya 1935, naouje chi alijunakai Rafael Uribe Uribe. Pasanain sünain Ichitkii e´itanüsu wanee pülaasa Kolompia saa'u ka´ikai tia, sümaa niakua chi alijunakai Francisco de Paula Santander. Sünainje tü pülaasaka ajuitüsu mekisai karateerü kanüliaka natuma müin yaa: Alfonso López, Bolívar, Rondón, Bogotá, La Marina, etc. Akumüjüsu shipia eere eintanüintü tü sukuwaitpaa Ichitkii.

Chi alijunakai Eduardo Londoño Villegas, alüwatanüshikai sünain Ichitkii süpüla namüintüin namüin na wayuukanairü alüsaa joo tü mmakat Wajiira sulu'usu suumain Kolompia, kapülashatasü nain kajamüin keraipa nakuwaitpa na wayuukanairü süpüla alüwatawa saa'u wajiiraka. Sükumajaiwa Ichitkii, tü atkawaka saa'u alüwatawa naa'u na wayuukanairü keraasü, jalajasü yalayaa. Chi alijunakai Londoño siirapüshi süpüla nanoujain nünain na wayuukanairü.

Sukuwaitpaa mmakat[edit | edit source]

Aliükasü sotpa'a palaaka, jepirapüna
  • Sümioushe mmakat: 8200 km²
  • Sümioushe alijunapiapa'aka: 6 km²
  • Sümioushe wunapüna sünain: 8190 km²
  • Ipünamüin saa'uje palaaka: 10 m s. n. m.

Ichitkii jia wane mma palaaje sünain mmakat Kolompia, wajiirapüna. Tü mmakat Ichitkii ipünamüinshanasü saa'uje Ameerika Uuchimüin, sopta'a palaaka Caribe. Sulu'u mmakat Ichipki eesü piama "resguardo" namaka na alijunaka, muinka tü ipünaka wajiira otta musia pasanainka wajiira, wayuule koumainka sulu'u; anashatasu eere müin shii kajamüin pejesü sünain palaaka otta musia sünain puruntetka sümaa Wenesueela (eere sikiisuka mmakat Ichipki, nnojotsü resguardo, sütüma shiiain eere outkajain tü alijunapiapa'aka, miou su'umain sünainjee 2.5 km chejee pulaasaka Kolompia, jashin tü karaloutaka N°015. 28 pepureero saa'u juya 1984 otta musiia N°28. 19 juulio saa'u juyaa 1994).

Tü mmakat Ichipki shia miyo'usüka sa'akaje tü 15 mmakat eeka sulu'u Wajiira. Sotpüna palaaka jayasü eere shikerotein wuinka sünainmüin mmakat, bahía sunulia sulu'u alijunaiki, müinka saa'in Portete, Honda, Hondita, Tukakas, jee siia Cocinetas; otta müsia Castilletes, Carrizal, Coco, Cañon, Saldado, Agujas, Gallinas, Taroa, Chichibacoa, Espada, Gorda del norte, arenas, el cabo de la vela jee siia cabo falso. Otta müsia U'uchi eesü Makuira, Jarara, Carpintero jee Cocinas, u'uchika Parashi siia la Teta.

Mmakat pejeeka sünain[edit | edit source]

Ayatawaka sulu'u Ichipkii[edit | edit source]

Tü eeka süpüla ayatawa sulu'u Ichipki jia epijaa mürüt, tü aikawaka, tü eiyatawa mma, tü akumaja sükaa dividivi, tü alüwata wattamüin karwon, kaasü, otta müsia ichii. Puerto Bolívar eere sujüitüin tü karwonka natuma na ayatashika sulu'u Cerrejon, apütasu süpüla mmakat nnerü tü na'apaka nayainü saa'uje nayulüin karwon sulu'uje mmakat, müinka jain tü gaseoducto alüwataka peturoleo chaamüin Wenesueela.

Sukuwaitpaa Mi'iraaka saa'u mmakat[edit | edit source]

Eere outkajain wayuukanairü[edit | edit source]

  • Centro cultural Gilserio Tomás Pana: sulu'u pülaasaka Kolompia.

Mi'iraakat[edit | edit source]

Maatso[edit | edit source]

  • Su'uyase tü mmakat: saa'u ka'i 1 maatso, kajamüin ekerajünüsu sukuwaitpaa Ichipki saa'u juyaka 1935 nutuma chi alikunakai manisalejeewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia laa'ulaakai Bartola González.

Maayo-Juunio[edit | edit source]

  • Mi'iraa saa'uje sukuwaitpaa wayuu: shiia wane mi'iraa ainjunaka wajiirapüna, eere outkajain süpüshua'a sukuwaitpaa wayuu otta müsia eere antüin na wayuukanairü wattaje chejee Marakaaya, Suuria.

Nouyempüre-Tisiempüre[edit | edit source]

  • Mi'iraa süpüla anouja saa'u Maria: ainjunüsu saa'ujee sükalia Inmaculada Concepción de María.

Kulaalayaawatia[edit | edit source]

  1. Proyección Municipios 2005_2020.xls

Atalee Emüinre[edit | edit source]