Wp/guc/Ramón Paz Ipuana

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Ramón Paz Ipuana
Jump to navigation Jump to search
Ramón Paz Ipuana

Ramón Paz Ipuana (wayuunaiki: Ramón Paz Ipuana) Wanee wayuu e’raajuushi ma’in, ekirajüi, achajaakai waneepia atüjaa soo’opünaa nakua'ipa na wayuukana, ekirajaashi sünain süshajia je saashajaaya wanee pütchi, ashajüi karaloukta, jemeishi sulu’u tü mmakat Yosuuipa’a, wopumuin saa’ujee tü mmakat Palawaipo’u, uuchejee sünain tü mmakat Yawaasiru’u, eejechire nia tepichiiwa’a. Ramón Paz Iipuana, jemeishi so’u tü ka’ikat 17 nüka’iya kashikai Dicembre, no’u chi juyakai 1937. Maa’ulu yaa, tü niimüsekat Ramón Paz Iipuana, chasü sulu’u naamaka na nüpüshikana, na iipuanayuukana, sa’aka nüla’ulayuu je nutuushinuu, sulu’u tü mmakat Yawaasiru’u, eejachire nia kepiain.

NACHIKI NA KASAYUUKANA NÜNAIN[edit | edit source]

Na Iipuanayuu kapüshikana Ramón Paz Iipuana, chaje’ewalii Jalaala, cha Wajiira. Josefina Gonzáles Iipuana sünülia tü niikat. Ni nüshikai, wayuu Sapuana, Francisco de Luque nünülia, Wapo münüshi niaya’a, Kali’iwalaima münüshi niaya’a, ennaajünüshi ma’in süka tia piamasükat nüsepejia, süchon alijuna, akaisa’a shipijanain nia wanee sapuanairua, sapuanaka nia nachiirua, chaje’ewalii Alanaipa’a, sü’ütpa’a Kaaraipia. Na nüpüshikana Francisco de Luque, wopuje’ewalii, sulu’u tü mmakat Waitapa’a.

Wana sümaa jima’alin Francisco de Luque, e’raajiraashii sümaa tü majayütchainkat Josefina Gonzales Iipuana, anasü aa’inrü ma’in, poloo jaralimüin juya suuyase, chajat ni’raajüin cha Majayütpana; amüraajiraashii joo naya je pa’wayuuseewaakalaka naya maalü ne’e, no’unakalaka süpüla kepia sulu’u tü mmakat Maliro’ulia, cha wopumuin, chawaishii juyapo’ulu, otta jouktaleolu’u chawaishi kepian sulu’u tü mmakat Yosuuipa’a.

Tü laülaakat Josefina Gonzales Iipuana, niikat Ramón Paz Iipuana, anaataasü so’u piama (2) nüka’iya kashikai Marzo no’u chi juyakai 1968, ja’rai shikii mekiisalümüin (58) suuyase, cha’aya sulu’u tü mmakat Yawaasiru’u.

RAMÓN PAZ IIPUANA WANAA SÜMAA JINTÜLIN NIA[edit | edit source]

Anasü nakuaippa na nüpüshikana Ramón Paz Iipuana, ne’itaainjese na nachooinkana sünain ekirajawaa sünain karaloukta. Josefina Gonzales Iipuana, saapüin Ramón nümüin wane süla’üla tü shiikat, chi kanüliakai Ángel Paz, müshijese’e Ramón Paz nümünüin. Chajachi nia sulu’u wane mma kanüliasü Ciruelo, sü’ütpa’a tü mmakat Rosita otta Moján, cha’aya Mara. Ángel Paz je tü nu’waayuusekat, kanüliakat María del Carmen Rodriguez, oikaalii joonno je siki, o’unawaishiijese’e naya waneepia chamüin Moján je o’unushi Ramón waneepia namaa. Sülatapa wainma kashi, chi laülaakai Ángel Paz ni’raajüin cha Moján tü laülaakat Natividad Morillo, sümaa tü piamasükat süchooin; Anaís Villalobos Morillo otta Bernarda Villalobos Morillo. Otta Ramón Paz Iipuana ni’raajüin tia jieyuukat, kamaneeshi nia namüin je alu’wataanaiwashi natüma. Eesü wane süküjala tü ekirajütkat Aura Gonzales, nüchiki chi suwalakai, Ramón Paz Iipuana, wanaa sümaa chajachin nia cha’aya Ciruelo, müsü mayaa: “Müliawaishi niakai sütüma tü laülaakat María del Carmen, nnojoika müin anakai naa’in sümaa, nüküjain tamüin tia”.

WANE KASA ALATÜSÜ NÜMÜIN RAMÓN PAZ IIPUANA WANAA SÜMAA JINTÜLIN NIA[edit | edit source]

Eesü wane soo’omüin süküjala Aura Gonzales: “So’u wane ka’i sünain nu’unawalin Ramón chajee Ciruelo, chamüin Moján, makatüshi niakai je anujulaashi cha’aya Moján, eeree nuikaale chi alijuna nütünajutkai, kanüliakai Carlos Luis Ríos. Tü laülaakat María del Carmen süchaajaka achikichi Ramón, su’tta achikit mmakat nüchiirua, nnojoishi sünta anain, su’unaja’atka ne’e mapa sümüiwa chamüin Ciruelo.

Saajüin Aura Gonzales, jima’aipa Ramón cha Moján je wainmainpa kasa nütüjakat namaa na Villalobo Morillokana, ekirajaashi sulu’u tü ekirajaalee kanüliakat Escuela Normal Alejandro Fuenmayor cha’aya Maracaaya, bachillerkalaka nia je ekirajüishi tepichi, mayaainje’e mamalain nümüin ekirajaa. Akatsa’a müin nünüiki soo’opünaa tia: “Nnojotsü shiain kapülajachin taya, taapaaka shia, shia süka shiain ojutaain te’ipamüin; paala, ma’awashi taya soo’omüin taajüin, shiajasa’a tayaawatüin saa’u mapa sünain shiain kapülajachin taya, nnojotsü tatüjain aa’u sünain tantajachin sünain sünain tü ekirajaakat”, müshi saajüin tü nushunuukat.

NU’WAYUUSE JE NÜCHOOIN RAMÓN PAZ[edit | edit source]

Josefa Paz, sünülia nu’wayuuse Ramón, wayuu Juusayuu, wopuje’ewat shia, chaje’ewat Süchiima, Wajiira, Kolompia. Apünüinshii nüchooin sümaa, piamasü jieyuu, wane toolo, anüü nanülia: Neida Paz, Neima paz, otta Ma’ayüi Paz. Ramón Paz otta Josefa Paz Juusayuu, chajana kepiain Yawaasiru’u, eejanale jemein na nachooinkana, süchikijee tia akolojooshii chamüin Puerto Aléramo, eejanale kepiain motso’o, je yalejee o’unushii süpüla kepia cha Las Piedras, Perijaa, je chajee ale’ejüshii Palawaipo’umüin. Eejachire nia anaataain mapa, so’u tü ka’ikat piama shikii akaratshimüin (27) nüka’ika kashikai Octubre no’u juyakai. Ipootsü mapa Josefa Paz süchikua, akatsa’a ouktüin shia nümaa chi jo’uukai wana sümaa jemeyuluin shia. Mojusü ma’i naa’in Ramón Paz sütüma tia. Naajüin niakai, shia wane jiet anasü ma’i je eeinjatü nümaa süpüla ka’ikat süpüshua cha Jepira, mma anasü ma’i, noumain na wayuu ouktakana. Eeshi paala wane nüchon Ramón Paz sümaa wane jiet kanüliasü Matilde González Iipuana, tü niikat Abelardo González, ni’iruma Ramón.

TÜ NIKIRAJAAKALÜ ANAIN RAMÓN PAZ IIPUANA[edit | edit source]

Ekirajaashi “Primaria” sulu’u tü ekirajaaleekat Escuela Nacional Jesús Sistiaga cha’aya Moján. Süchikijee ekirajaashi sünain tü kanüliakat “Ciclo Básico Cómún”, sulu’u tü ekirajaaleekat Liceo Barált cha’aya Maracaaya.

KARALO´LOUTAKA[edit | edit source]

Tüirüa shiia Karalo’utakana nukumujüinka:

  • Chii atpaanakai nümaa Wuyaaliwa Ediciones EKARE(El conejo y el Mapurite)[1]
  • Tü Nüchukuwaje Walekerü (La leyenda de Walekerü o Araña)[2]
  • Chii jee tüü jamüche´e Ediciones EKARE (El burrito y la tuna)[3]
  • Tü nütaapala Molokoono|molokoono Ediciones EKARE (La capa del morrocoy)[4]
  • Mitos, Achukuwaje jee kuentaaja sünain wayuukana. Instituto Agrario, Karaaka, Wenesueela, 1973 (Mitos, Leyendas y cuentos guajiros. Instituto Agrario, Caracas Venezuela, 1973)
  • Ale´eya Fondo Editorial Wayuu Araurayu (Cosmovisión Wayuu Relatos Sagrados, Conceptos y descripciones de la Cultura Wayuu)

NUCHIKIMAJATÜ[edit | edit source]

Inaugurada primera biblioteca indígena pública en la alta extrema Guajira

Tü nüshajüinka Ramon Ipuana sulü'ü Ekare