Wp/guc/Pütchipü'üi

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Pütchipü'ü)
Wp > guc > Pütchipü'üi

Pütchipü'ükai (alijunaiki: palabrero) nia aashajaakai jee sütsüin nanüiki na wayuukana. Niaja'a chi eikajaakai pütchi sümüin wayuu naatajatü maka eere wane kasa namüin, niakai a'yataashi süpüla anaataa sukua'ipa kasachiki otta eere wane pütchi nnojotka pansaain sulu'u wane apüshii jee süpüla achajawaa analu'ut sümaa na waneerua müinka saa'in na alijunayuuko. Mainma kasa naa'inraaka wane pütchipü'üi süpüla anoutaa sukua'ipa wayuu soo'opünaa mmakalü.

Sujutu nanüiki wayuu pütchipü'üi[edit | edit source]

Tü UNESCO amünakalü sa'inmajüin müinma yaa sukua'ipa wayuu jee kojutajaasü namüin chi pütchipü'ükai süpüla eein naa'in waneepia soo'opünaa mmakalü.[1] Joolu'u müinma yaa achiaanüsü wayuu süpüla ayatüinjatüin sukua'ipa chi pütchipü'ükai süpüla anaatawaa sukua'ipa kasa. Wattasü nanülia chamüin sünainmüin UNESCO no'u chi juyakai 2010, eere aashajaanüin jee apansajaanüin sujutu nakua'ipa chi pütchipü'ükai soo'opünaa mmakalü jee müsia süpüla kojutuin nanüiki sulu'u Kolompia jee müsia Wenesueela.

Chi pütchipü'ükai niaja'a aashajaakai waneepia süpüla anaataa sukua'ipa mmakalü süpüla mainyaatüinjatüin tü mmakalü napüla na jieyuukana jee tepichichenkana süpüla anain naa'in. Niakai anaatüi akua'ipa suulia mujaa, suulia pasalaa jee suulia eein kasachiki sulu'u suumain wayuu cha Wajiira otta eere wayuu jutkatüin ja'itairua kepian naya alijunapiapa'a müinka saa'in Marakaaya jee Süchimma.

Müsü sukua'ipa aashajawaa nutuma pütchipü'üi[edit | edit source]

Chi pütchipü'ükai niaja'a weinshi chi alaülaakai sa'akajee nüpüshi otta chi kekiikai ma'in sutuma nülaüle'erüin naa'in waneepia. Nia wane wayuu tütüi anüiki süpüla aashajawaa jee wane wayuu nnojoikai kama'aürai. Wane pütchipü'üi nnojoishi achekajüin saa'ujee naashajaai sünain wane kasa, akatsa'a eesü süpüla asülüjünüin nümüin wane mürüt jee korolo shiaja'a eein. Maka pansaale sukua'ipa wane kasa nutuma, wattasü tü nünüliaka jee kojutushii nia sümüin wayuu. Eeshi wayuu eekai naapüin naa'in süpüla aashajawaa jouuchoinwa nia otta niaja'a chi aapajaakai waneepia nünüiki nutuushinuu jee nanüiki wayuu alaülaa süpüla nütüjashaatüin saa'u sukua'ipa wayuu jee jamüinjatüin sukua'ipa nutuma.

Sukua'ipa wane aashajawaa[edit | edit source]

  • Sülatapa wane kasa, na ashutuinjanaka naluwataain wane jintüi toolo süma'anamüin nalaüla chi kasitkai tia kasachiki, chi jintüikai müshi yaa nüntaiwa:

-Jimataa jia so'uka'i, kei'youinjana jia

  • Süntapaa chi ka'i amünakalü, akotchajiraashi na apüshiikana napüshua'a süpüla aapajawaa saa'u tia ashutaaka, eesü wayuu o'unaka sulu'u kemion, ne'ejena jee süka no'ui, tia süpülajatü mainmain nayolo.
  • Nantaiwaa chamüin, asaküshii chi pütchipü'ükai palajana jee nüchajaain chi wayuu toolo naashajainjachikai amaa, na waneeirua nnojolu'uijana asokutuin sünain tia, niainjachi ne'e chi pütchipü'ükai jee na atüjaaka saa'ujee tia kasachiki.
  • Süchikejee tia aikkalaashi na wayuu mülo'uyuu süpüla anaatünüin sukua'ipa. Mainma kasa aashajaanaka achiki sünain tia, müinka tü sujutu noumainka, süchiki tü apansajawaaka akua'ipa jee müsia tü ke'ireeka naa'in süpüla o'ulaanüin tü kasachiki süchiirua tia alataka. Aküjünüsü sünülia maünaa. Sünain tia aashajawaa acheküsü aküjünüin tü shiimüinsüka akua'ipa. Mapan süpüla süja'lajaain aashajawaaka aküjünüsü sülia tü maünaaka jee e'itaanüsü wane ka'i süpüla walaainjatüin shia.
  • Sünain tia aashajawaaka tü na'yataainkai na pütchipü'ükalüirua shia asakiraa na jieyuukana, na alaülaasüka sa'akajee tü apüshiika jee nanüiki na anaateeka sukua'ipa. Sünain tia jutkataaka aashajaashi napüshua'a eekai kojutuin amüin tü alataka.
  • Keraapan tü asakirawaaka, chi pütchipü'ükai nüküjüin tü nasoutaka achiirua na ashutushiika jee nüküjüin namüin na wayuukana achekajitnaka amüin.
  • Maka analee tü pütchika, e'itaanüsü wane ka'i süpüla awalaaja. Tia awalaaja sükainjatü tü nachuntaka tü apüshiika, eesü süpüla awalaajünüin süka nneerü, mürüt, kakuuna. Müinma yaa eeshi wayuu awalaajaka süka miichi, kemion, jee eekalü nama'ana. Tia o'unusu süchiirua tü kasachikika.
  • Otta maka mojulein sukua'ipa aashajawaaka, o'ulaanüsü. Akatsa'a ojuyaajünüsü sülio'u wayuu, ayateerü ne'e tü kasachikika sutuma nnojolu'uin sünaatünüin, shiaja'a mapan eesü süpüla eein ouktaa sutuma; pasalaa mülo'u süchikejee tia.
  • Tü pasalaaka akua'ipa mojusu sümüin wayuu sutuma eejiraain atkawaa waneepia jee nnojoishi anain na wayuu toolo sutuma, sükajee nayain na achajaanaka süpüla ouktünüin naa'in, ja'itairua alaülaain nia.
  • Sünain wane pasalaa nnojotsü süpüla epettünüin wane wayuu jierü jee müsia na tepichichenkana.[2]

Sukua'ipa aashajawaaka sünain wane asiruaa[edit | edit source]

Sünain tü makaa, chi pütchipü'ükai achuntushii nümülio'u chi wayuu pasiruaakai süpüla walaainjatüin naali naa'in. Jee mapan e'itaanüsü wane ka'i süpüla awalaajünüin tü ni'ira jee ne'wiira nüpüshi je nüshi.

Kanüliasü sutuma wayuu mayaa[edit | edit source]

Sho'upünaa Shia achekajünaka palajana süchiirua nümüliain chi wayuu ouktakai. Tü awalaajünaka saa'ujee tia aapaanüsü süpüla eitajaanüin sümüin nüpüshi chi ouktakai jee nii. Akatsa'a nnojotsü shiain tü shiimüinka walawaa.

Nujutkaa Süchikejee walaain tü sho'upünaka, achekajünüsü tü nujutkaa chi ouktakai sümüinjatü nii jee nüshi.

Shi'ipajee sukua'ipa[edit | edit source]

  1. El sistema normativo de los wayuus, aplicado por el pütchipü’üi (“palabrero”) - patrimonio inmaterial - Sector de Cultura - UNESCO
  2. La palabra en clave de paz