Wp/guc/Pütchipü'ü

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Pütchipü'ü
Pütchipü'ü
Kakuna sumüin Wayuu

Pütchipü'ükai (alijunaiki: palabreros) sütchen anüiki Sumüin Wayuu. Niia chií eikajakai pütchi sumüin Wayuu ee alatain kassa sumüin, ayatashi so'ü anaata anüiki sümaa e'iruku'ka, tairü sümaa alijuna siia wayuu wattajewali.

Niia chií anat'takai siia aküjaakai sunülia awalaja, sumüin supüshi wayuukai achekajusüka.

UNESCO shirajoü sa'ainjala Wayuu, kapülashatasu so'ü anain pütchi sutuma. Joolü sukuwaitpaa Wayuu erajunuipaa, ekerótunusu sulü Anajat'kaa Sukuwaitpaa Wayuu So'ü Mmakat (Patrimonio Inmaterial de La Humanidad) Sünain outkawa Mioü so'ü sukuwaitpaa Mma, chaa kai 16 Nouyempüre so'ü juyaa 2010 chaa wattamüin Nairobi, Keenia.

Tü sukuwaitpaa Wayuu katchenjasü sutuma sunüiki Pütchipu'ü´kai, kajamüin ayatashi so´ü anaatta akuwaitpaa sumaá Eiru'ku chaa ein mujawa so´ü atkawa. Shiyataká ouú tü pütchipu'ü shiia anateraa kassa suliaá pasaala. Tü yóotaka sutuma pütchi saimajashatain so´ü mujaká, tü makaá ayatusu chaa Wajiira

Saliaa ayatusú müima yaa, tairú joolü kaa ein pütchi sutuma alijuna, tü sukuwaitpaa Wayuu ayatusú müinma kajamüin tü wayuukalirú aayatasú so´ü nojola motuin ain.

Chii Pütchipuü´kai niia Tata mioüshikai siia Alaa'ülaakai sáakaje apüshika. Niia chii alaüla yóotakai so´ü nupüshi, anaaterakai nüiki, nüchiain nüsipünú so´ü kassa mujaá, achekajai so´ü supauna jieyuu, oünuwashikai so´ü awalaja paüná siia eke ein so´ü nupüshi, chii alaüla julüjusú nain wanepia nupüshika kajamüin niaya chii kamanakai pütchi so´ü nusiipünú, sii ee alatüin wanne kassa tü ashutusuká antusu numana alaülakai supüla nunatüin nunuiki.

Müsuu Sukuwaitpaa Pütchi[edit | edit source]

I. Alatapaá wanne kassa, tü ashutuinjatuka alüwatasu wanne jintui toolo núumanamüin Jülaüla (El Tio) chii Achajakai kassa, müssu nüiki jintuikai chamüin: -Jíimata jayaa so´ü kai tü, anterúu Ji'ioü

II. Suntapaa kai münuska, akotchajirasú supüshuwale apüshika Ashutusuka siia Keioüinjatuka, oünusú kemionlü supüla mainmain shioolo

III. Süntapaa chamüin, aikalashi piamaleyan Pütchipüle siia mioüska jieyuu sáakaje apüshika, tuwaneirú jutkamusu sáatoü áapajuin münakaa. Sunain tü makaá nojolüinjatü asoütain Wayuu ee nojolüin kasainpünain sunain apüshika

IV. Yóotusu Pütchikalirú, maima sunüiki so´ü alataka; akujunüinjatú shimüinsuka kajamüin mujulen tü Pütchika ees mujaa. Chii Putchikai antaká sumaá ashutusuka, achekajushi so´ü kassa´ka

V. Chii yóotushikai so´ü tuwaneirú atamashi oünushi süsakiruin tooloyuu sáakaje nupüshi, musiia chii wanne nüsakirüin jieyuu laüla shiialen Shii, Nüirúa, Noüshi siia chii toolokai niialen Nüshikai, Nulaüla, Nutushi

VI. Kettapaá asakirá´ka antüsu suchukuwayaa, akujunusu tü münakaa sumüinrúa.

VII. Sii aanalen Pütchika eitanusú wanne kai so´ü einjatü Awalaja´ka (El pago) eitanusu suliaá mayaá: Eesü supüla shiain Kaa'ulaa, Anneerü, Pa´a, Neerü, Kakunna. Siia eein Ouktaa asunanusú supüshuwale eke ein sumana tü kainjala: Pichii, Kemion

VIII. Sii müjulen Pütchika, oülanusu müin. Ajuyajunusu süliou Wayuu, epünai súntaá anain atkajerú ees supüla ein Ouktaa sutuma makaá, ee musiia Pasalaa mioü (Grandes Venganzas) so´ü tü mujakaa sumaá wanne Apüshi

IX. Sünain tü pasalaa´ka nnojotsu móolüin Wayuu ouktaa ain süunü shiia kapüla´ka tü yóota sutuma Ma'leiwa

X. Sunain Pasalaa nojotsu epetunüin jieyuu siia jintuli ain. Shiia tooloyuu atka´ka, sutuma tü oünusu wattamüin kassa´ka sumüin achoñuko, asiipünu, alüuñu

Sukuwaitpaa Pütchii sünain Asirüaa[edit | edit source]

Sunain wanee asirüaa siia ouktaa, chii pütchiipü achuntushi numüliaa chii pasirüaakai palajana siia eitanusu wanwee kai supüla awalaja tü shimüinsuka sulioü tü makaa; tü alatusu sunain:

Shoupünaa Shiia tü palajatuka awalaja sumülioü wanee Wayuu sunain ouktaa siia pasirüaa, tü makaa awalajanapüsu sukaa tümaa, kakuna, oro siia mürüt. Tü apünusu supüla ashawala sumülioü supüshika chii asirüaakai, kettapa tü makaa eitanusu wanee kai supüla awalaja tü nüjutkaa

Nüjutkaa Sunain tü makaa awalajunusu sukaa neerü, mürüt müin sain pa'a, kaa'ulaa, anneerü siia eke ein. Eesü süpüla apaanüin pichii, Kemion siia eke ein numana chii kainjalaka