Wp/guc/Ouktaa sulu'u sukuwa'itpa wayuu

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | guc(Redirected from Wp/guc/Ouktaa tü sukuwa'itpa wayuu)
Wp > guc > Ouktaa sulu'u sukuwa'itpa wayuu
Aamaka natuma na wayuukana cha Wajiira
Süchikü Ouktaa sulu'u sukuwa'ipa wayuu

Tü Ouktaakat (alijunaiki: La muerte dentro de la cultura wayúu) shia wanaa sümaa sükatalaain saa'in wane wayuu suulia tü shi'irukukat, o'unüsü tü saa'inkat Jepiramuin eere saa'in süpüshua'a tü ouktüsükalüirua. Wanaa sümaa ouktüin wane Wayuu anainjatü ma'in sukuaippa, supüla talatüinjatüin saa'in tü ouktüsükat. Nnojolüinjatü shi'rüin wayuu ipuwolu, eekai ayuulin, eekai jou'uuin süchon[1].

Ouktaa[edit | edit source]

Amuyuu namüin na wayuukanairü

Müsü sukua wanee ouktaa natuma wayuukana[edit | edit source]

  1. Anajünaa aa'u: Anajüna aa'uchi chi wayuukai nülü'ütpa süpüla ouktaa[2]; süiru'ushi atümaa, otta anooipa'a jutkatshii na nüpüshikana.
  2. Ouktapa: Asinnüshi awarianta, süpüla nnojolüin nüchecheraamaatüin.
  3. O'oojiraa: No'oojirüin wane nu'upayuu (nüshi, nuwala nüshi, nushunuu nüshi). Nnojoishi so'oojirüinjachin wane jemeyut.
  4. A'anawaa: A'atünüsü nüshe'in chi ouktüshikai, maa aka kataiwa no'u.
  5. Ataa: E'itaanüshi sulu'u tü nütainjatkat natüma na nüpüshi tooloyuukana. Tü ataakat sümaiwa aanjuushi süka patsua otta paa'ata. Maa'ulu yaa aainjünüsü süka taapüla.
  6. Alapajiraa: Aapinnüshii na apüshüükana, na o'upayuwaakana, na a'rulaakana otta naa e'raajuushikana, süpüla na'yalajüinjanain naa'u chi ouktüshikai. Eeshii eekai nakolojüin kaa'ula, anneerü, paa'a, awarianta. Na jieyuukana akolojüshii eküüt, suukala kepein shiale.
  7. Ekiiraa: Shia tü ekünakat sünain tü ouktaakat (kaa'ulaa, paa'a,) ottanajünüsü namüin na alapajüshiikana. Na nüpüshikana chi ouktüshikai meküinsalii, eeshii müleka nekaale katio'u. Saajüin laa'ülayuu, müleka neküle tü ekiiraakat, müsü aka nekakai ni'iruku chi ouktüshikai. Otta tü ekiiraakat shiküin yolujaa münüsü.
  8. A'yalajaa: Na jieyuu alapajüshiikana antüshii süpüla a'yalajaa naa'u chi ouktüshikai, eere nia sulu'u tü nütakat. Ko'oyoosü nekii süka wane kuluulu. Süchikijee a'yalajüshii na toloyuukana, nanujuluin no'upünaa süka nakuoma, süka najapü shiale.
  9. E'ikaa: Alü'üjiraanüshi chi ouktüshikai sulu'u tü nütakat, o'uninnüshi amuyuupa'amüin, o'unüshii na alapäjüshiikana koutüin chiirua.
  10. Ojoitaa-E'itawaa: E'itaanüshi chi ouktüshikai sulu'u tü woowira nütainjatkat, je eeshi nojoitünüle mmaapü, eesü a'yalajaa kama'a naa'u. O'yotünüsü awarianta saa'u tü woowirakat, "nüsüin wa'lekai" münüshi.
  11. O'oojoo: Süchikijee ni'itaanüin chi ouktüshikai, o'unüshii naa nüpüshikana sünain o'oojo palaairukumüin, süpüla ala'ajaaya naa'in[1].

Aamakaa[edit | edit source]

Wayuu sünain alapajaa

Shia tü mma eere ni'ikünüin chi ouktüshikai. Wanee aamakaa naainjüin na wayuukana napüla napüshi ouktüshiikana; laülaayuu, jima'alii, majayünnüü, tepichi. Tü mmakat asürünnüsü süka wane kulaala wunu'u, alompira shiale. Eesü eere wane nüpüla chi ouktüshikai ni'irukulu'uiwa nia otta wane süpüla jiipüpa nia. Tü aamaka shia wanee mma kapülainsü je kojutusu namüin tü apüshiikana aka jamüin kaawainsü saa'u nukuwa'ipa wanee wayuu, su'umain wayuu ouktusu. Ja'itarua ouktuin wanee wayuu wattapüna, acheküshi ale'ejüin tü ni'irukuka otta naa'inka sünain tü naamaka süpüla nantiraain sümaa saa'in nupüshi sulu'u mmakat eere nu'uralaka[1].

Asiruu[edit | edit source]

Wane wayuu asiruu kapülanshi natüma naa wayuukana, süka ouktuushiin naa'in sütüma wayuu. Eeshi eekai pasiruuashin nümüiwa'a.

Müleka asiruule sütüma wayuu, nnojoishi ni'rüinjachin wane jintüi, ojoitünüshi mmaapü, tü mmakat süpotüin jieyuu. Eesü shi'itaanüle rouya, ejittaanüsü nusa'a, süpaataain je sojoitüin jieyuu; shia sukuaippainjatka tia saajüin laülayuu. Na jieyuu ojoitüshiikana ishoinjatü nashe'in.

Anaajawaa[edit | edit source]

Anaajawaa sutuma wayuu

Natuma na wayuukana shia tü anaajawaa tü su'uniaka'a ma'in naa'in wane wayuu ouktüshi. Tü ayu'laakat jiipü akuaippaa sümaiwajatü natüma na wayuu laülayuukanaa. Aape'ennüsü niimüse wane wayuu sütüma nüpüshi, je müsü sukuaippa mayaa:

  • Tü aapawaakat suchuntüin wane asiipüü, wane aikeyuwaa shiale.
  • Nnojotsü saapaainjatüin eekai ipuwoluin
  • Ayu'nnusü palajana tü ekiwaakat, ala'ajünüsü süka wane kuluut kasuutat, e'ikaajanüsü lumaapü je a'yalajüna aa'ulu palajana sulu'u wane süi aainjushi süpüla
  • Tü jiipükat a'yalajüna aa'ulu apünüin ka'i, piama ka'i shiale, wane ka'i shiale; süchikijee tia ejitünüsü sulu'u tü süpülajanainkatkat. Paalaainka sulu'usü amüche, otta maa'ulu sulu'usü sementa, "rosario" sümakat alijuna.
  • Eenajinnüsü wayuu sünain; apüshüü, o'upayuwaa, a'rulaarü. Kasalasü atümaa kaa'ula, paa'a shiale, süpüla shikaain sünain alapajaa

Naajüin na laa'ülayuukana tü naa'inkat wane wayuu o'unüsü sulu'umüin tü mma kanüliakat Jepira. Antüsü wayuu wainma süpüla alapajaa saa'u wane jiipü, antüshii sümaa nakoloin, mürüt, awarianta shiale. Wainma ekawaa sünain, shi'iruku (Kaa'ulaa, Pa'a, anneerü); süpüshua'a tia mürütkat nümünüinjatü chi wayuukai cha eere tü naa'inkat[1].

Süchikimaajatü[edit | edit source]

Kulaalayaawatia[edit | edit source]

  1. 1.0 1.1 1.2 1.3 Planeta Antropológico
  2. Sukuwa'itpa Ouktaa