Wp/guc/Mmakat Maara

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Mmakat Maara
Mmakat Maara.

Mmakat Maara (Alijunaiki: Municipio Mara) shiia wanee mmakat sa’akaje 21 (Piama shikii waneeshimüin) mma sunainje tü mma’ipakat Suuria, ein Wenesueela, kottapa’a sumaa tü alijunapiapa'a Marakaaya, San Püransiiko jee Lossata münusu kaa shiiain outkajawa metüroopolitanat alijunapiapa'a Marakaaya.

Atijaaya Palajanaka[edit | edit source]

San Rapaeelü Majana

Sumioüshe mmakat shiia 3.312 km² jee wayuukanalü shiia 155.918 wayuukana/alijuna. Tü Outkajapüle mma sunain mmakat Maara shiia San Rapaeelü Majana. Tü ekaanaka chaa Maara jiia tü jimekaa, roo, kalinaaka, areepa sumaa seepü jee koko püsiasü.

Suchukuajee Sukuwaitpaa[edit | edit source]

Alcaldía del Municipio Mara

Jiia wayuukanairü jee siia paroujakalirü eeka palajana sulü’ü mmakat, naa wayuukana kepiashi palaa’müin chaa wajiira jee siia naa paroujanaka keepiashi sulü’ü pichii ekumajanaka soou wuinka sotpaa süwatalee wuin limünaa.

Su’utpünaa juyaa 1792 tü wajiiraka alatüsü sajaapülü’ü Pürowinsiia Maraakaya.

Su’utpünaa juyaa 1874 tü müloousukaa sa’ataa wajiiraka sümaajatü tü Kanton Maraakayaje münaaka, jee siia a’apütakaa sa’ataa sümüinsü Kanton Periijajee. Su’utpünaa juyaa 1874 akümaajasü sulü’ü kantonka Maraakaya tü depat’tamenta San Rapaelü.

Su’utpünaa juyaa 1881 tü joolüka mmakat Mara jee siia Wajiira, sümaiwaka depat’tamenta San Rapaelü jee siia Karouya akümajaasü tü Mma feteraal Wajiira, akataajasü suliia Mmakat Suriia jee awanajasü sünüliia anain’müin Distüritaa San Rapaelü.

Su’utpünaa juyaa 1884 apünüsü suchukuayaa sumüin Maraakaya.

Su’utpünaa juyaa 1890 sulüwakajapaa mmakat Fatkon jee Suriia tü wayuukanairü nachuntüin numüin chii alüwatakai soou Suriia General Ramón Ayala, ashajakai wanee karalo’uta supülaa sukümüjüinjatü tü Distüritaa Maraa.

Su’utpünaa juyaa 1989 sükumajaiwa mmakat Maraa. Tü mma Padiyaa jee siia Monagas akatajasü suliia Maraa, supülaa akümaaja tü Mmakat Almirantee Padiyaa.

Jalaapünasü ein[edit | edit source]

Antunusu anain chaa palaamüin souje mmakat Jesuu Enriike Lossata (Jesús Enrique Lossada) jee Marakaaya jee chaa suriiamüin sumaa mmakat Wajiira Wenesueelajatü, wopumüin sumaa Mmakat Kolomwia jiia wuinpumüin sumaa Wuinka Marakaaya (Waiaa Tapülaaso).

Suchukuwaje sunulia mmakat Maara[edit | edit source]

Pichiikana Palaajewai

Sunuliaka mmakat sunainjesu wanee kuwenta nuchikeje Toolokai Maara. Sutuma wanee pütchii eesü chaa jumaiwa wanee toolo jintüi jee katchenka jünain atkawa nunulia shiia Maara, mioüshunasü mma nümana chejesü Wuinka Marakaaya chaamüin suwatale wuin Maaktalenaa, jee katchensü nukuwaitpaa suliia tü alijunakalirüa euroopaje chii Ampüroosio Alfinjeer (Ambrosio Alfinger), Maara atkashi souje tü mma shiroko wuin Püroopitensia (Isla Providencia).

Sutuma pütchiika makaa, chii toolokai Maara ouktushi sunain atkawa ein joolü tü alijunapiapa'a Marakaaya. Maima alijuna atijaaka sunain, makaairua joolü kaa nnojotsu shi’imüin tü pütchiika nunain Toolokai Maara, kajamüin nnojotsu ein wanee karalo'uta ein ashajaajünüin sukuwaitpaa chaa jumaiwa, eesü supüla tü pütchiika makaa antusu sunainje nüshajaala chii Rotüriko Arkelees (Rodrigo Argüelles) jee Kaspaar Paraaka (Gaspar Párraga) chaa juyaapüna 1579

Mma’ipa[edit | edit source]

Tü mmakat Maara eesü mma’ipa kottusu sunain, 7 mma’ipa shiia:

  1. San Rapaeelü Majana
  2. Tü Sieeritaa (La Sierrita)
  3. Patseraa (Parcelas)
  4. Looi Wisentee (Luis de Vicente)
  5. Monseñor Markoos Seerjio Kotoii (Mons. Marcos Sergio Godoy)
  6. Rikouteer (Ricaurte)
  7. Tamaree (Tamare)

Suchikii Maara[edit | edit source]

  • Ere'e shiia: 10°57'43"
  • Sülaktain: 71°43'43"
  • Mmaipa: 7
  • Wayuukana'alü/Alijuna'alü: 155 918 Way/Ali jüinainpüna juyaa 2008