Wp/guc/Leonel Muñoz

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Leonel Muñoz
Jump to navigation Jump to search
Akümüjüi ayakua, palaajewai

Leonel Muñoz San Rapaeelü Majana, Suuria, Wenesueela, 26 (piama shikii aipirüa) sou kashika Nouyempüre jünain juyaa 1965 nia wanee añü, palaajewai sulü’ü wayuunaiki, niakai ayatashi jünain akümajaa ayakua yaa’püna Suuriapüna jee siia eepünai nu'unüin, naashin niiakai sünain tü ayakuajaka eesü süpüla naapüin sukuwai’pa naa kusinaka, wayuuirüa jee siia alijunaka kojütka akuwai’pa yaa Wenesueela, kajamüin jia tü süpalain wakuwai’pa.

Ni'iakai palajana ekirajaashi sulü’ü wanee laa eere maimain pootshi eere nükümüin tü palajanakalirü ayakua, süchikeje ounüshi sulü’ü tü Ekirajüleeka Mülousüka süpüla Ayakuaja, ¨Neptali Rincon¨, mmapan ekerotüshii sulü’ü tü Ekiralüleeka ¨Cecilio Acosta¨ chaa alijunapiapa Marakaaya, nnojotka najat’tirüin nikirajakaa achiirüa sulü’ü ¨Celicio Acosta¨ sutuma wanee kassachiki alataka nümüin.

Niakai tepichiiwa, waneepi jülüjüsu nain tü aounaka jüpünalü tü ainja ayakua kajamüin jia keireeka nain süpüla nukuwai’painjatü, mmapan sutuma nüchecherüin nain soou tü keireeka nain, ounushii nee sümaa nukuwai’pa süchikeje nülatirüin 18 juyaa (poolo mekiisai juyaa) nuuyashe, nüntakaka marakaayamüin sümaa tü nainka süpüla nüsawajüin tü jülüjüka’nain. Tü nainraka nüntapa eewai nia jiia tü ayakua sükaa potshii jee siia iipa, ejeerajüshi ayakua jee siia seramikat sulü’ü tü Ekirajüleeka süpüla Ayakuaja ¨Neptali Rincon¨, mmapan ekerotshi jünain ayatawa jüpüla anaatira tü korooloka ayakuamajatka sulü’ü tü Alaa’ulaasüka sou Akuwai’paka sou Suuria (alijunaikirü: Secretaria de la Cultura del Zulia), sajapülüka naa Alaa’ulaasüka sou Suuria (alijunaikirü: Gobernación del Zulia).

Sou juyaa 1995 namaa waneeirü wayuu yaajewalü Suuria jee siia chejee Wajiira, Kolomwia nakümajüin sukuwai’pa tü Süpülajana Nakümainka naa Jiakua kusinaka (Fundain) yalajatü Boulevard Santa Lusia yaa alijunapiapa Marakaaya, jünain tü makaa niia niakai alaau’laashikai palajana sünain tü Fundain münaka. Jünain juyaa 1995 eiatünüsü palajanaka nakümainka naa eeka sulü’ü tü Süpülajana Nakümainka naa Jiakua Kusinaka münaka ¨Jünüikika kusinaka kariwejatka¨. Sü’ütpüna juyaaka makaa niakai nü’ülain niikirajaka anain sulü’ü tü Ekirajüleeka Katolikat ¨Cecilio Acosta¨. Mmapan sou tü kaika 23 juliorü sou juyaa 1995 ounüshii niakai Kalawosomüin, chaa Mmakat Warikat namaa nüpüshiika akümajütka ayakua süpüla ni’itain tü niakuaka Alaau’lashikai Rafaelü Urdaneta, nükümüin niakai naamüin alijunaka chaa Kalawoso eemüin’jachikai niia namaa tü waneeirü, siia joolü wopülümüin ouktataiche jünain wanee kasachiki eere ouktüin poloosü alijunaka nümajatka. Süchikejee tü alaataka numüin awanajasü tü nüküwai’paka kajamüin achotonüsü wanee nüsaa.

Süchikeje tü makaa, niakai aleejüshii Marakaayamüin jee siia ekerotüshi nüchukuaya sulü’ü tü Alaa’ulaasüka sou Akuwai’paka sou Suuria süpüla ekiirajawa alü’ü Ekirajüleeka ¨Neptalí Rincón¨. Mmapan ajüitüshi sütüma nütkain sümaa nülaamain kajamüin nnojoishi awalajünein anain sutüma tü nüsaaka, münüshii kaa nnojotsü anain piia süpüla ayatawa. Sutüma müin niia, ajüitüshi jee ayatashii nimiwa sümaa akümajawaka niipialüje.

Tü palajanaka nükümüin mülousuka ayakua jiia tü ¨EPIUJASHI KA´IT KA´I. alijunaiki: Oscurecimiento Total del Sol¨ achuntünaka naatüma naa Alaa’ulasüka sou Akawai’pa sou Suuria süpüla nnojolüin motüin’ain tü kaika eree apiujain chaa kai 26 püreirera sou juyaa 1998, kajamüin tü apiujawa jayashaanasü eepüna karouya jee siia wajiirapüna o’ota u’uchimüin sou Marakaaya. Joolü niakai kepiashii alijunapiapa Marakaaya eree Santa Rosa Mmakatpüna, Kookiwai u’uchimüin sou Marakaaya.

Sukuwai'pa tü Nükümainka[edit | edit source]

Tü keireeka nain Leonel Muñoz jia eiata tü nükümainka jee siia aküjaa tü eeka sulü’ü nikii, eiayata tü niatainka namüin achekaka, süpüla niyatüinjatü akümüjüshi sükaa ejeeraja jee siia akümajaa süpüla süchikeje ainja tü ayakuaka sükaa potshi jee siia iipa, sostüsü nain süpüshualee niikirajaka anain, kajamüin naashin, choujasü süpüla wanawainjatü jee siia nütijain sukuwai’pa tü nükümainka. Tü nükümainka jee siia tü nünüikika sulü’ü tü ayakuajaka waraitüsü waneepia, anaamüinsü, aliikajasü weinshii sulü’ü tü anaa’akuwai’pa, tü makaa naashin jia sutuma 3 (apünüin) kouralaka tü niatainka sümaa tü akümajawaka, eere naapain tü keireka nain süpüla niatüin kettapa, tü apünüinsüka su’uralaka nükümainka jia naashin;

  1. Nakümainka naa kusinaka namaiwa,
  2. Aseeyukana, Nanoujaka anain sümaa pülaaka namüin,
  3. Rewolüsion jee Alüwatawa’emiwa (independencia) Woliwarianat.

Süpüla mülou nukuwai’paka jünain tü ayatawaka sükaa akümajawaka ayakua niakai niirajüin main tü sunüikika akümalaa ayakua o’ota musiia maima jüküwai’painjatüka ayakua, müinka ayakuaka ayaatematka jümaa shimüinsüka kassa eere a’apaanüin sukuwai’pa, ayakuaka mülou soou iipa, eere nükümain tü nachuntaka chii awalaajünjachikai nümüin; niakai niitain jünülia müin;

  1. Wayuukana tamüin: jia ayakuaka akümajünaka sükaa iipa jee siia potshi eeka natuma jieyuuka wayuu,
  2. Jiakua oupüna sou iipa: jia jiakua ju’upüna naa alijunaka kojutka main jumüin jukuwai’paka Mmakat Woliwarianat Wenesueelajejatü, akümüjüshii oou iipa, potshi jee siia kachueera.
  3. Eeirukuka ajüitüshi molüjee: jia nükümainka sükaa iipa, potshi jee siia kachueera eesü jouchonre o’ota muloulein main, jünain makaa müsuu jain sujüitüin molüjee tü niakuajeka anainje, eesü nainjüin jünain jüraluo pichii, menapüna, eere anain süpüla.
  4. Mülousüka main ayakua alijunapiapa: jia akümüjünaka alijunapiapa eesü mülou’in jia o’ota jouchon, süpüla tü makaa cheketsa ainjünüin kassa süpüla achajawa sukuwai’pa müinka eere sükümüjünüinjatü, jameerü mmakat jee siia jalamüinjatü eitanüin su’upüna.

Eere niia'tüin ayakuaka nimiiwa[edit | edit source]

  • 1990 - Vivencias Guajiras (wayuunaikirü: kamajüna wayuuirüa). Jipiapa Ayakuaka, ¨La Merced¨, Marakaaya, Suuria.
  • 1990 - Entre el Barro y el Fuego (wayuunaikirü: Pasanain jünain potshi jee siia sikika). Jipiapa Ayakuaka ¨Julio Arrega¨, Marakaaya.
  • 2011 - Aborígenes del Alba. Deidades y Revolución (wayuunaikirü: Kusinaka maalipüna. Aseeyu jee rewolusion). Jipiapa kusu süpüla ayakua, Marakaaya, Suuria.

Karalouktakana[edit | edit source]

  • Sümaka'main kusinaka Suuria (alijunaiki: Juramento de la India Zulia)
  • Jülüjaka'nain wanee masaashi jee siia nüjütapa nüsaa (alijunaikirü: Anécdotas de un mocho y sus patadas voladoras

A'ttaalee eemüinre[edit | edit source]

Leonel de Jesús Muñoz Bracho

Leonel Muñoz nünaatüin tü wayaakuaka saau woumainka