Wp/guc/Lapüt

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Lapüt
Läulä Toushi
Länía

Lapüt sumüin sukuwaitpaa Wayuu (alijunaiki: El Sueño para la Cultura Wayuu): jümuin Wayuu Shiia ein yootüin Tü Sainkaa laa'ulaayuuko sumaiwajatüka, eesü sulü apüshika wanee Jiett siía wanee Toolo; Piachii nuliaa.

Chií piachikai joüshi sumaa nukuwaitpaa, tü nushee'yuko yootushi numaa so'ü alatuinjat'tuka sumüin nupüshii..

Sukuwa'ipa wanee aseyuu[edit | edit source]

Tü nushee'yuko antusu nulapüin, müin sain wanee laa'ülaa yootaa musiia numaa mayaá: Tachonchon alütts wanee kasaa sumüin talüinkalïrua (Apüshika)! Putáma'a joolü painra'a tamaka müin. Tamashi chií wayuukai awatta musiía nuküjüin nulapüin sumüin supüshika, tü lapütka akujunusu nuchijiraiwa chií kalapüinkai supüla nnojolüinjatu'u alätuin kassaka, sií mujule sukuwaitpaa lapütka: (Eesü Lapüt so'u Ouktawa, Atkawa, Ajat'ta mürüt); eesü supüla anain: (Lapüt so'ü Juyaaka, Mürütkana, Achonwa'a).

Siía chií Wayuukai nnojole nutijan kasapuleejatka'a nulapüin, awatashi nussakirrain wanne Laa'ülaa, Piachii, siía wanne ee atijain sukuwaitpaa Lapüt.

Tü Shee'yuko Wayuu akujasü so´ü sainjalä wayuu ein mujuläin, wayuu ee ayatain sumaa wanee O'uulaaki (Ayataska'a sumaa Yolüjaa) Chii Sheeyuka Mushi: Putaama'a painja tamakaa müin!

Chii Wayuukai Alaapujashi sutuma tü (lania) kalüko'o tü sheyuuko. Tü Lania shiia wanee sussuchon ishosü jouchechon, sulü eesü ipaache'ñu siia supana'a pulantaa pülaasü.

Eesü jieyuu ein anashatain sulapüin, jousü sumaa; eesü sulätirüin shiika, soushi. Kajamüin, muinjatuu sukuwaitpaa. Sumüin tü Wayuukalirua kapayalashatasu tü Laniaka, kajamüin ei'paa suchukuwaje jalaapuna'a chaa mma Wajiira

Wayúu atunkusü

Tü lapükat namüin naa wayuukana ee'iyatüsü juchiki kasa anasü. Tü lapükat eetüjülia jupülapünaa jemelin wane wayuu, na jo'uuyuukana a'lapüjaashii jule'eru'ujee nei.

Tü lapukat wane´e Kasa´a mulo´u juma anain mai, musia jia jülatiria kasa e mpjuin jumuin wayuu. ka lapukat jain wayuu ottusü aashajas juma jupushii. Jupula anainjatuin kasa juchuntaka, maaka jain: Jonna, ekawaa. asülüjawaa jumaa lania, oojiraa misiaa ataa kululu ishos.

Musia tü Lapukat alejatia akua´ipaa jumaiwaa natuma na laulaayukan jutuma nashatuinjana nuikejukana watta kai. nnojolure joonoin wayuu jumaa tü lapukat esü jüpüla mojuin jukua´ipa musia esü jüpüla outtuin jupushi.

Tü lapükat wanaawasü jümaa tü julu'ukat naa'in otta musia tü naa'inrakat na wayuukana waneepia. Eesü lapû eekai anain je eesü lapü eekai mojuin. Tü lapü anasükat jü'lapüin tü wayuu anamiakat otta naa kama'anakana lania, je musia tü lapü mojusükat jü'lapüin wayuu moju'laasü.

A'lapüjawaa wattachon, jü'lapüin wayuu shukulasü jee eekai juku'lajaain jünain a'yatawaa.

Anasü ma'in tü lapü maaliajatkat süka süküjain tü shiimainkat soo'opünaa sukuaippa wane kasa. Tü lapükat jupülajatüle wane kasa nnojotkat anain, mojusü jaa'in tü ka'lapüinsükat wana sümaa jüchijiraain, atamaamaatüinjatü jünain jüküjai namüin naa laülaayuukana ptta müsia sümüin wayuu eekai jütüjaain jaa'u sünain kasapülajatüin wane lapü, jüpüla anainjatüin jukuaippa otta musia jülatinnajatüin.

Eesü lapü eekai kamaa'in je eekai motso'oin jüma'a. Tü lapükat eesü jüpüla shiimaa'in je eesü jüpüla alawaain, maa aka julu'ujeere wane kasa eekai jaa'innüin wane ka'i jüpülapünaa. Eesü jupüla jüküjain jüchiki kasa eekai mojuin jüpüla jülatinnajatüin.

Lapü otta anaa[edit | edit source]

Esü wayuu e anain julapuin aküjünusu juchiki wunü anas jumuin junajainjatu jupula anaata jukua´pa kasa. Eesüj wayuu julapujain jupula eiyajaa tepichi julia ayulin otta wanulü.

Na wayuu anaka alapuin naya na piachikana jumaa na emenjikana jieyu jupüla anainja jukua¨ipa natuma. Nainruin tü jüküjakaa namuin. Na wayuukana natüjain shimanree musia olawalee lapukat.

Alapujatka tü jieyuka juliia tooloyu. ka tü jietka jiruin kasaa anaska juma tü mojuska


JÜCHIKI LAPÜ[edit | edit source]

Ojutuwaa julu'u ishi Jüpüla mamainaa
Eisalawaa sümaa wayuu mojusü Jüpüla ayuulii
Eisalaa jümaa wane achonlu Keechinjatü pu'wayuuse
Wüin ulesü Jüpüla washirüü
Wüin Yaruttüsü Jüpüla mojuu akuaippa je ouktaa
Jinnüle wayuu talatüin Anteerü kasa mojüsü jümüin
Jinnüle wayuu julu'u ko'usü Anashaneerü jukuaippa
Machiküle wane pai Jüpülajatü ouktüin püpüshi
Machiküü anneetse Jüpülajatü anaa akuaippa
Nipe'rüle Nü'lapüiru'u Nojoleechi ayuulin je washireechi
Aainjiraa mi'iraa Jüpüla ouktaa.
Jiitpai Jüpüla mojuu


Maimaa Sukuwaitpaa Laniaka, eesü supüla[edit | edit source]

  1. Eesü Lania supüla maimainjatu'u mürütkana
  2. Eesü Lania supüla Aimajatka Wayuu
  3. Eesü Lania supüla Lapüt
  4. Eesü Lania supüla a'kamusheraja

Maima'a sukuwaitpaa Lapütka[edit | edit source]

Eesü mayain shiia: Sii alaapujanuin suma'a waraita'a sa'akapuna wuiit, shiia supüla anawa atpain

  • Sii alaapujanuin sumaa yerru ashichin, shiia supüla atkawa suma'a wanne Jayaliyuu
  • Sii alaapujanuin sumaa ajutuwaka aii, shiia supüla ouktawa achon
  • Sii alaapujanuin sumaa shirrokoin wayuu sunain palaka'a, shiia supüla Laulawaka
  • Sii wanee jintut alaapujain warraitta sáakapuna kalekale, shiia supüla mainmajatu sulüin

Supüla Wayuukalirua Yolujaa eesü wa'akapuna, eesü supüla antüin sulapüin Wayuu achuntushi musiia Asaala'a nikuin sii nnojole apunuin numüin, nukteer'ain wanne wayuu. Supüla Wayuukalirua tü lapütka shiia antirawaka numaa Yolujaa! Oukshikai jaamü; tü laniaka aimujunashatasu sulia shirrajuin Wayuu, chii nusheyuu ashichiss sii nupetnujunuin, muin'sain wayuu. Laniaka wayuushatass sumüin kamanaka, ekusuiru'u so'u, yóotusuirua suma'a, sunajain sulü sussie (Susu).

Alaatapa'a wanne kasaa, ayutnussu siia alüatanusu shirajai wayuuko ashut'ska.