Wp/guc/Komputatoora

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Komputatoora
Jump to navigation Jump to search
Komputatoora.

Komputatoora (alijunaiki: computadora) shiia wanee kachuweera elekturonika antaka alü siia alüwataka achikiimaajatü wattamüin. Wanee Komputatoora kalüsuu maima sitkuwitaa kottusu siia waneeirua kasaa müinka sain tü akumajiaa numanakai chii ka'yatayaakalü. Maima sukuwaitpaa nutuma chii püroküraamatolü, chii makai ayatashi sukaa soü ainjaa kassa müin akatkülajaa, analaa sulü internet, ainjaa karalo'uta siia eke ein supüla ainjaa sukaa wanee Komputatoora.

Tü Komputatooraka sunainje yalaain wanee püroküraamatolü chooujasü tü atijaaya (Datos), tü makaa sutuma atijaka shiira'jüin müin Ekerolia (Entrada), siia sutuma alijuna wattajepüna ("Input" sutuma tü anuiki Inküleenaiki); tü atijaaya ashajunusu sulü, yalejee awanasu sulüyaa waneeyan siia kettapa shiia ajuitusu tü Aju'itia (Salida) sutuma alijuna wattapüna ("Output" sutuma anuiki Inkülesu), sunainje tü ajuitusu wanee atijaaya kaa nnojotsu ayatüin palajanaka.

Tü achikiimajaatü sulatapaa tü makaa kettaipa supüla apa'ana sutuma Wayuu eesü supüla alüwatanuin, akotchiraa, epe'ipalaa siia anataa; alüwatanusu sumüin wayuu, komputatoora, imeeirü'lumüin siia ee antuin tü internet.

Tü anakaa apülaa wat'tas salii anainjee, anaas supüla supüshuwayale sii anain tü sunüiki püroküramatüka sumaa jaarüwerü (Hardware).

Su'uyaawase tü Komputatoora[edit]

Ayaatajia'pana.

Tü Komputatoora ayatusu makajatu sumaiwa so'ü palajanaka chaa rekara juyaa 40 (Pienchii Shiiki) nutuma suyaawaseka chii Von Neumann.

  • Tü Anaajalee (La Memoria): Shiia jutkapüleka tü kulaala anajutka'alü tü atijaaya kottus, tü makaa erajunusu sukaa anulia waai (bytes). Tü alüwatka so'ü tü achikiimajaatü supüla aint'najatuka sukaa tü Komputatoora.

Tü Kulaala kamanasu tü atijaaya supüla ainja münaka sumüin nutuma chii püroküraamatolü; tü ayawajia sunain Kulaala awanajawaisu sutuma waneeyan Komputatoora kajamüin nnojotsu wanawain siia tü atijalaaka awanajasu sunain alatuin juyaaka. Tü Anaajalee eesü supüla awanajanuin maimatuwa miyonka (Anaajalee RAM) siia tü nnojotsu supüla awanajanuin (Anaajalee ROM).

  • Tü Akuyamajülü (El Procesador o CPU): Tü ekaa sumanaa shiia tü:
  1. Waneeyaawajia Suyaawaseka Loojika (Unidad Aritmético Lógica o ALU): Shiia wanee epe'ipajuui (Dispositivo) ainjüshi supüla ayaatawa so'ü münakaa sumüin. Ayatasu so'ü kassa ee shiimüin müin (apaliralaa, amaimajaa..)
  2. Waneeyaawajia tü Aa'inmajia (Unidad de Control): Shiia aimajutka tü achikiimajaatü ekerotuka, yalaaka sulü siia ajuittaka sulüje Komputatoora, sukotchajüin tü achikiimajaatü yalejee sulüwatain sunainmüin tü ALU supüla ainja tü münaka. Suchikeje shiitain emüinre anain sulü tü Anaajalee. Ket'tapa münaka tü Waneeyaawajia tü Aa´inmajia sainjüin tuwanee (Yalaasu ein shiia siia eesü supüla achaajain waneeya eiwali tü anaajia).
  • Tü Epe'ipajuui so'ü Ekerolia siia Aju'itia (Dispositivo de Entrada y Salida): Kapülasu sumüin Komputatoora supüla apa'a achikiimajaatü chaa sulüje chaamüin anüipaa ee apaá apütaka suchikeje achajaa kassa. Maima sukorolo Komputatoora anüipaaje müin sain tü; ajüttiaapala, anajia, lakayaasüpülee, ayaakuwajiaa walekerü siia eke ein sunainjein tü Komputatooraka.
  • Anajia (Monitor): Shiia wanee epe´ipajuui so´ü aju´itia, sunainje wanee po'upünawaa, shiiatain tü sulüko tü Komputatooraka. Eesü maima sukuwaitpaa tü anajia: Kawaralasü Pulasma (PDP), Kawaralasü Kerachinatüsü (LCD), siia waneeiru.
  • Ajüttiaapala (Teclado): Shiia wanee kasa epe'ipajuui tijitalü siia epet'tunaka, supülasu ashajaa atijaaya siia shiawajiatü sulü Komputatoora; tü makaa antusu chejee sumaiwa sunain tü Kachuwera ashajia.
  • Kookooche'erü (Ratón): Shiia wanee kassa epe'ipajuui sainjüintü Komputatoora apanusuka akaa ajapü, supülasu ekerolia tü atijaaya sulü Komputatoora. A'apanusu sukaa piamaleyaa ajapü nutuma chii ka'yatayaakalü, akutula mussia epünai ni'itai chii wayuukai , sulü tü anajia eesü wanee jatü; tü kookooche'erü sumaiwa eesü wanee woliche su'upüna sunainje tü makaa kutulasu tü jatü. Joolü tü kookooche´erü kalüsainpaa wanee lüsaa ishosu tü wolicheka eitanusu souje wanee kassa kulüla ee nnojolüin warattain kajamüin tü makaa nnojotsu saapain anain.
  • Achikanainjia (Impresora): Shiia wanee kasa epe'ipajuui sunain Komputatoora anakaa apüla shiia tü ayulaa tü ayatawa sulüjekaa tü Komputatoora, ayulaa shiakua kassa, tü makaa ajuitusu soujee karalouta ashajushi sulüje sukaa wanee laaserü.

Maima Achikanainjia kaaulekajatü sunain tü Komputatoora kaajatu ei'paa waneeirua ayaataka sumaa kusu (Red) erajunusu sukaa anulia makacheraayesalü (Wireless jee siia Ethernet), anaasü supüla ayulaa sunainje tü kusu tü choujaka sunain chii püroküraamatolü.

  • Akaniaajülü (Escáner): Shiia wanee kassa epe'ipajuui apanakaa supüla alataa sunainje tü lüsaa laaserü wanee kassa anainje karalo'uta sumüin tijitaalü sulü komputatooraka joolü so'ü kai antuipaa sumaa achikanainjia siia eke ein sulü.
  • Shipijanapüle (Altavoces): Supülasu apaa shipijana tü komputatooraka müinka sain jayeechi, shipijana ajachitiaa siia eke ein keeirain sulü tü Komputatoora. Tü Shipijanapüle joolü apaanuipaa supüla ainja kompurensia so'ü kassa ekirajaa, yoota so'ü akuwaitpaa, telewision, raawia, ayakuwa siia eke ein supüla apaa shipijana.

Akuwaitpaa Komputatoora[edit]

  • Komputatoor analojikaa
  • Komputatoor Ipüritoo
  • Anaashataka Komputatoora
  • Joü Komputatoora
  • Erajiechon Komputatoora
  • Komputatoora Soujeka A'yataainpalaa
  • Komputatoora Anüliaa'majatü