Wp/guc/Erü

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Erü
Jump to navigation Jump to search
Erü.

Erü (alijunaiki: perro) sunulia sutuma tü atijaka shiia Canis lupus familiaris, shiia wanee ekut asalaa mürüt'püle sutuma Wayuu, antusu sunainje waliirü (Lobo) sutuma tü atijaka shiia (Canis Lupus). Sutuma su'umanain Wayuu eküsu wanee kassa suliia shikaka tü waliirü kajamüin shipiapasu alijuna eke ein soou mmakat; joolü tü erüka eküsu eke ein müin sain wayuu. Sumioüshe, Sütaa siia eke ein awanajawaisu sutuma jetsüin shejera.

Tü Shi'ichika siia saliia shejüu kassa anaashatasu kajamüin sa'alüin shejüu kassa chaa wattapüna sutuma tü shiia palajatuka achukuwaje. Sutuma tü anaaleka soou ees supüla nojolüin ouktüin sunainmüin 20 juyaa, antusu sunainwa tü suyashe siia aimajunashatain sutuma chii kamanakai, siia nojole sumanain wayuu tü suyaashe shiia 15 nee.

Münus chii walirü kurisa niia palajachikai supüleru tü erükai, tü achajaka sukuwaitpaa sumaiwa sumüin erükai musuu, saintamüin tü erüka antirasu sumaa tü wayuukaliru sunainmüin 9.000 miraa juyaa siia ees supüla 14.000 miraa shiale, tü anaakutna shipüshe erü sumaiwa musuu kaa chii erükai ees sumana alijuna chaa soou 100.000 juyaa.

Tü erü sumüin wayuu kapülashatasu kajamüin aimajusu pichii, erajusu so'ü mürüt, aimajusu kasaa ein.