Wp/guc/Amüchi

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Amüchi
Amüchi en Guarero

Amüchi (alijunaiki: múcura) tü amüchikalü atükünüsü jüka pootshi ishooutüsü asaajuushi chejee Anooi. Tü atükatkalü amüchi jia wane laülaachon, atüjaasü jaa'u jukuwa'ipa tia aka pülasüin jia, nnojotsü asaajaanüin ne'e tü pootshikalü, kashajiasü jiitpai ishosü, akolojuna amüinrü tü wayuu koumainpa'akat ma'aka wakawaala jüma kepein jüpüla anashatainjatüin jukuwa'ipa jaainjia. Tü amüchikalüaainjünüsü jüka ajapü,eesü jüpüla jukumajünün jiaakua mürülüiruayaasan wayuuirua ma'aka chira pütchipü'ükai otta jiaakua wayuu jiet, müleka jüchekünüin jüjünüin ajüjünüinjatü jüka wuliisha, pootshi eeishojuushi, cha'aya wuinpümüin ajuruttunusu jüka wuin jüpüla anachoinjatüin jaainjia, oosoojuna münüsia jüpüla ka'i..

Sukuwa'ipa namüin naa wayuukana[edit | edit source]

amuchi chayaa ulerii

Nnojolüiwa'a süntüin alijuna wattajee wa'akamüin. otta sünaimüin siglo XX amünaka, tü amüchikalü aapanüsü süpüla wuin otta müsia uujoluu sünain kasa wattasalii, ma'aka saa'in, ouutkajawaa, mi'iraa, ojutitiraa majayülü, alapajaa, asalijünaa.[1]

Süchikua amüchi[edit | edit source]

Tu amüchika akumajünüsü süka potchi ishoulu sirualaa sünulia jotta süü ipa ipaü münüsü atükünüsü süka ajapaa ajünüsü palajana süpüla anainjatün sukumajia suulia tü süwalakajain achuntunusu sümüin tü mma ere’e shia joulun kachisesü wayuu laulayu sümüin suulia mojüin sukuaipa makasain turaa kepein. Tü amüchika anasü süpüla ajaitiyee wuin mirukuje jotta anajaye süpüla samatüin shia.  esü süpüla ousinapa oujolü jotta chisoi nümüin chiraa apüsha wattain. etasü süpüla anajaye pitchushi.

Shi'ipajee sukua'ipa[edit | edit source]

  1. Libro sobre amüchi, karalo'uta süchiwaa amüchi