Wp/guc/Aamaka

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | gucWp > guc > Aamaka

Aamakaa[edit | edit source]

Aamakaa (Alijunaiki: Cementerio) Shia eere shi'itaanüin wane wayuu eekai ouktüin, otta eere shijitinüin shiipüse natüma naa kasayuukana sünain. Tü aamakaakalü a'wanaja'awaisü sukuaipa saainjia. Naata sukuaipa saamaka wayuu suulia saamaka alijuna.

Aamakaa sulu'u nakuaipa naa wayuukana.[edit | edit source]

Natüma naa wayuukana tü aamakaakalü napülajatü naa kasayuukana anainyüü (alijunaiki: cementerio familiar), sulu'usü tü mma noumainkat naa kaamakashiikana. Chi wayuukai ouktüshikai, süpülapünaa ouktüin nia, nütüjaa aa'ulu otta nuchuntüin jalainjachin ni'itaanüin. Sulu'u nakuaipa naa wayuukana, wanee wayuu ouktapa nia sümaainjachi nüpüshi chi nüshikai, naa nu'upayuukana. Sulu'u tü aamakaakat naya ne'e e'itaanaka naa kasayuukana anainyüü, nnojotsü e'itaanüin wayuu naatajatü.

Maa'ulu yaa, tü sütakat Wayuu eekai ouktüin shia tü sukumajalakalü alijuna. Paalainka aainjünüsü süka wunu'u ootoluushi; eesü eekai saainjünüin süka patsua. Wanaa sümaa ouktüin wanee wayuu eeshi müleka nüntinnüle wane nünüike'ejena Ma'leiwa supüla achuntaa naa'u chi ouktüshikai süpüla ni'itaanüin.

Tü aamakaakat kapülainsü je kojutsü natüma naa wayuukana süka yalain ne'itaanuin napüshua'a naa kasayuukana anainyüü eekai ouktüin. Sünain wane aamaka antüsü wayuu wattajeejatü süpüla alapajaa naa'u nüpüshi chi ouktüshikai, jaitaichi nnojolin ne'raajüin chi ouktüshikai; antüsü sünain alapajaa saa'u nüpüshi eekai ne'raajüin.

A'inralaa sünain aamaka-outaa[edit | edit source]

tü outaaka wanee kasa mio'ushana alataka namüin wayuu, moju a'in , yaajeechiki pa'inwajirasü tü apüshiika, sünain a'yalajiira sa'un naamaka süma sümojula na'in. outaaiwaa wannee wayuu asitnaatüjülinjatia yootshi sülia jawaimaatüin jee keejumattüin, süpüla e'einjatüin süka'iya ma'aka türa apünüin otta pienchi ka'i shiia'yalajitnüin a'un, shi'ayasaa yalee kettapa süka'lia alü'üjünüsü amouyuupa'amüin, süpüla su'unuin saa'in jepiramüin jepira, shia mma eere süntüin saa'in wayuu antapayaa müsü tü wayuukalüiraa

antürasü tü wayuukalüirua eesü e'irukukat kajuyamain sünain alapaja

Sulu'ukü tü outaaka maima ma'aka saa'in:[edit | edit source]

outaa süma ayuuli:

Mayaasü ya'awaa outüin wanee wayuu asitnatüjüinjatia yotshi suulia jawaija shia supula e'irapu'ujatüjüinjatia sa'a apünüin jee pienchi ka'i shiale süpüla shiikünatüin.

O'ojinaüsü ma'ak tü outoin shia süpüla jawawain tü sütaaka eetaaria nüsaa shia sulu'u sütaaka eetaana nüsaa shia sulu'u sütaaka.

Laülaalee tü outsüka, alaanütnusu sülüinchen sa'upünaa süülia sülüüjain nai.

Nnojotü arütkeetnüin erü sü'utpaa tü outsukat, jolouweet sütaa sütuma süpülaijeerü shiaya.

Kasemaasü süpüla anakia süpüno'u süain o'unaa jepiramüin, sülia süpütüin sa'inchikii sa'lia süpütüin sa'inchikii sa'u machon Mma.

Alüjiapu'u tu amaakaat chamüin amo'uyuupa'amüin.

Sümaiwa nonojotsü eewaajüin nünüiki maleiwa tü miisa münaka sutuma aliijuna, sa'uamaaka.

Outaa suka katkouse, eewawaa, pasiruawaa otta e'iyajirawa.[edit | edit source]

Ashokottunusu süka maima kasa süpüla nnojolüin pache'in.

Ver además[edit | edit source]