Wp/fit/Meänkieli (pohjoissuomi)

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkieli (pohjoissuomi)

Meänkieli kuuluu pohjoissuomen murtheishiin ja kielhiin[edit | edit source]

Meänkieli ymmäretty osana suuremasta kulttuurialueesta alethiin kehittämhään jo ennenku meänkieli oli viralisesti tunnustettu kieli 2000. Jo 1998 Bengt Pohajanen käytti termiä Meänmaa siittä alueesta missä puhuthiin meänkieltä yhessä meänkielisessä raatiukursissa, ja Meänmaa sisälsi koko Tornionlaakson. Ja pikku hiljaa yhä enemän opiti lukemhaan ja kirjottamhaan meänkieltä/suomea ja meettalingvistinen ja sitä mukhaan kolektiivinen tietoisuus kasvatti uutta kulttuurista perspektiiviä mielhiin, ja muutti vanhaata menttaalista karttaa missä ei ollu ittää, ja joka ei poistanu meänkieltä pohjoissuomen murtheista eikä suomen yleiskielestä [1]. 2000-luvun alkuvuosina muutosprusessi alkoi saamhaan vauhtia ja moni halusi saa meänkielen lähestymhään suomea. Meänkielen ainua tosentti, Birger Winsa, dikitaliseerasi Meän akateemin töissä 2000-alkuvuosina kaikki pohjoissuomen sanaliput mikkä on mikrufilmissä Suomen murteiden sana-arkistossa Helsinkissä [2]. Sillä otheela meänkieli tuli osaksi yhtenhäisestä hyvin vanhaasta murrealueesta, joka oli sekä kielelisesti ette kulttuurilisesti paljon voimakhaampi. Konsepti kulki poikki kieliä, kulttuuria ja maanrajoja.

Meänkieli ja kveeni on osana laajasta murre- ja kulttuurialueesta. Sillä aiemalla Meän akateemin otheela kontakti suomen kielen kansa tuli luonolisesti paljon tivhiimäksi. Useamat projektit kehittivät 48 000 sannaa taattabaashiin [3], joka oli pohjana monele yksinkertasille sanavihole tietyiltä kultturi aloilta, jokka Meänkielen förlaaki julkasi: jahti, kalastus, manalaiset, poronhoito, ruoka, ruumis, lumi, vesi, etc [4]. Sanalistat ja -kirjat Birger Winsa toimitti vuosina 2005-2010. Kirjat herätit jonkin verran huomioota ja olletikki Manalaisitten kirja elvytti vanhaata suulista perinettä yliluonolisesta mailmasta ja vaikutti ette vanhaat suuliset perintheet löysit käyttöä siviiliyhteiskunnassa ja viralisissa ja julkisissa laitoksissa. Manalaisitten kirja on ollu pohjana hyvin monele manalaisjutule mitä lähätethiin Meänkielen raatiun Maakisessa kriinissä. Piian koko Maakisen kriinin itea syntyi juuri Manalaisitten kirjasta, koska se julkaisthiin jonku kuukauen ennenku Maakinen kriini alkoi toimheen?! Maakinen kriini on nykysin kaikila viielä Ruottin vähemistökielilä.

Siittä työstä meänkieliset sanat sait useasti suureman läjän synonyymiä, net olit vain muutamat suureman sananmäärän joukossa. Esimerkiks varpusella oli toistakymmentä synonyymiä, ja meänkielen sanavarasto tuli samala hyvin rikhaaksi. Sanalistat kattavat hyvin sanavaraston erikoisilta aloilta, mutta sanakirjat on yksinkertaisella keinola toimitettu, eikä vielä ole yhtään laajempaa meänkielen sanakirjaa julkaistu mikä yrittää sisältämhään muternin yhteiskunnan sanastoa. Meän kielen sanakirja kuvvaa enimäksheen vanhaata kalastus-, jahti- ja maanviljelyskulttuuria ja hyvin moni sana siittä kirjasta on langenu käytöstä. Jellivaaransuomen sanakirja kuvvaa pääosilta vain harvinaisia sanoja mikkä poikkeaavat siittä meänkielestä mitä puhuthaan Täränön seurakunnassa.

Kaikki nykyiset sanakirjat on rajotettuja sekä sanamäärästä, puutheelisesta muternista sanastosta ja levikheen näkökulmasta sanakirjat on suppeat. Kehitys jatkoi ja kun Meänmaan Kieliraati perustethiin oli luonolista ette sen laaja pätevyys luopi kans ison sanakirjan joka intekreeraa meänkielen koko pohjoissuomen murrealueen kansa.

Referensiä[edit | edit source]

  1. Winsa 2009a, 2009b, 2009c
  2. http://www.kotus.fi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
  3. https://web.archive.org/web/20160405232047/http://www.nordfinska.se/
  4. http://www.meankielenforlaaki.se

Käytettyjä kotisivuja[edit | edit source]

Kirjalähtheitä[edit | edit source]

  • Kenttä, Matti & Pekkari, Albert 1986. Meän kieltä. Kirjotuksia Tornionlaakson kielelä. Tornedalica. Luleå.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger 2009a. Mänskliga rättigheter handlar om tillgång till sociokulturellt kapital i en ekonomisk marknad. I Elenius, Lars, Ericsson, Leif (red). Är vi inte alla minoriteter i världen. Ss. 110-123. Studier i Norra Europas historia 8. Luleå tekniska universitet. Ordfront. Stockholm.
  • Winsa, Birger 2009b. Pågående omvandling av det etniska sociala kapitalet. I Elenius, Lars, Lantto, Patrik, Enbuske, Matti (red). Fredens konsekvenser. Samhällsförändringar i norr efter 1809. Studier i Norra Europas historia 7. Ss 119-130. Luleå tekniska universitet. Luleå.
  • Winsa, Birger 2009c. Cultural Development in Minority Regions. I Pertot, S., Priestly, M. S. & Williams, C. (red.) Rights, Promotion and Integration Issues for Minority Languages in Europe. Pp. 165-180. Palgrave Studies in Minority Langauges and Communities.Great Britain. * Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.