Wp/fit/Meänkielen tulevaisuus

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkielen tulevaisuus

Meänkielen tulevaisuus[edit | edit source]

Suomi ja meänkieli saavat yhä vähemin puhujia tulevilla vuosikymmenillä. Suurela varmuuela saattaa sanoa ette meänkieli murtheena tullee aina olemhaan vahvana iänpuolea Tornionväylää. Luultavasti sen staattys tullee kasvamhaan vuosien mennessä. Siviiliyhteiskunta tullee yhä enemän rakentamhaan yhteistyötä poikki rajan ja kulttuuriraja tullee sen mukhaan menettämhään oman perintheelisen voiman mikä sillä on ollu asentheishiin suomen kielestä, suomalaisista ja meänkielisistä. Haaparanta ja Tornio tulevat syrjää myön intekroitumhaan yhä enemän ja kakskielisyys kasvaa sen mukhaan. Yritykset tulevat sen takia vaatimhaan kakskielistä henkilökuntaa kaikissa rajakaupoissa. Meänkieli tullee luultavasti aina olemhaan alueen epäviralinen kieli ja jonkin verran kulttuurikieli kirjalisuuessa, teatterissa, lauluissa ja meetiassa [1]. Moni kyllä tullee niinku 2010 kuttumhaan sitä puhemuotoa suomen murtheeksi jos se lähestyy suomen kieltä seuraavina vuosikymmeninä. Suomi tullee olemhaan viralisen kielen nimitys vaikka moni käytänössä puhhuu viralista meänkieltä, jota kuttuthaan suomensuomeksi eli suomen murtheeksi. Meänkielen ja suomen kulttuurinen ja sosiaalinen kapitaali tullee luultavasti kasvamhaan.

Pajalan ja Kolarin yhteistyö tullee saamhaan suuria vaikutuksia tulevista kruuvatöistä ja kielenkehityksen suunta riippuu siittä mistä net kruuvatyöläiset tulevat ja mitä kieliä net tulevat puhumhaan. Mutta saattaa olettaa ette niissäkin kunnissa suomen kieli tulleee saahmaan vahveman aseman molemin puolin väylää. Svappavaaran kruuvan suuri laajentaminen, missä aiothaan työlistää 500 kylhään missä assuu 400 henkeä, vettää luultavasti paljon väkeä Pohjoissuomesta [2]. Meänkielen ja suomen elvytys riippuu siis hyvin paljon kuinka yhteiskunta ylheisesti kehittyy ja siihen on kielensuunitteluila vaikea vaikuttaa. Mihinkä kielensuunittelu helpola saattaa vaikuttaa on kulttuuriturismhiin ja siviiliyhteiskunthaan ja sen alan kielitten käyttöä.

Referensit[edit | edit source]

  1. Winsa 2005
  2. SVT Uutiset 111127

Lähtheet[edit | edit source]

  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
  • Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.