Wp/fit/Meänkielen tausta
Mistäs meänkieli tullee?[edit | edit source]
Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli tullee jos vastaus on ette se on aina ollu Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns 11 000 vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki suomen-ugrilaista kielimuotoa [1].
Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli, vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki [2].
On väitetty aiemin ette länissuomalaiset kielenpiirtheet tumineeraavat meänkielessä. Mutta kartotetussa sanastossa huomaa ette on yhtä paljon eli enemän itäsuomalaista sanastoa meänkielessä [3].
Referensit[edit | edit source]
Lähtheet[edit | edit source]
- Winsa, Birger 1991. Östligt eller västligt? : det äldsta ordförrådet i gällivarefinskan och tornedalsfinskan. ISBN 91-7146-945-1 Stockholm : Almqvist & Wiksell International, Serie: Studia Fennica Stockholmiensia.
- Winsa, Birger 1993. Meän kieli ja torniolaaksolaissitten kakskielisyys: täälä plandathaan sprookit. Helsinki: Kotikielen seura.
- Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
- Winsa, Birger 1996. The core vocabulary of Tornedal Finnish and its oldest roots. I Julku, Kyösti (red.) Historia Fenno-Ugrica I:2. Congressus Primus Historiae Fenno-Ugricae. Pp 613-624. Societas historiae fenno-ugricae. Uleåborg.