Wp/fit/Meänkielen sanoja

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Meänkielen sanoja

Meänkielen sanoja[edit | edit source]

Meänkieli mikä on puhuttu Meänmaan lännenpuolela on säilyttäny paljon piirtheitä ja on vähemin saanu vaikutheita suomen yleiskielestä ko iänpuolinen meänkieli. Meänkielessä on paljon sanastoa ja piirtheitä itäsuomen ja länsisuomen murtheista. Mutta koska sanastoa on monesta murtheesta niin ei yksikhään erityinen murreryhmä ymmärä meänkielen sanastoa koska net perustuvat kohtapa kaikhiin murtheishiin. Moni sana on vain jäljelä lännenpuolen meänkielessä, sanat mikkä iänpuolela korvathaan yleiskielen sanastola.

Sitten on samoja sanoja ko yleiskielessä, mutta eri merkityksessä.

Atverpiä[edit | edit source]

  • heti 'pian',
  • kohta 'lähes',
  • piiain 'ehkä',
  • rohki 'todella'
  • varsin, paikala 'heti',

.

Sypstantiiviä - ruuhmiinosia - luononsanoja[edit | edit source]

Ylheisiä sybstantiivia, ruuhminsanoja ja luonontermiä on esimerkiks

  • aihki 'vanhaa mänty'
  • autto 'jänkänlainen alanko maa missä on hillapounikkoa',
  • fenka 'uupumus',
  • hankisääski 'vaaksiainen',
  • henki 'henkilö; henki',
  • hia 'hiha',
  • hilla 'lakka',
  • hukka 'susi',
  • hytiäinen 'pieni kiiski',
  • hämppi 'hämhäkki'
  • joki 'suurempi puro',
  • joukhainen 'joutsen',
  • jäsen 'nivel',
  • kaltio 'lähde',
  • kalvonen 'ranne',
  • kartano 'piha',
  • kiiski 'hyönteinen',
  • kirsisääski 'keväsääski',
  • kläppi 'lapsi; kakara',
  • knapsu 'naiselinen mies',
  • koppaskiiski 'kovakuoriainen',
  • krenkku 'sahapukki',
  • kräpä 'liian puhelias' etc.
  • kuosto 'kuivapuu jolla on parkki jäljelä, puolikuivanu honka',
  • levä 'kävelemätön pintakerros vuomassa, suonsilmä'
  • liima 'levä',
  • moron 'huomenta',
  • niva 'virtava paikka joka ei ole koski',
  • nokka 'nenä',
  • oja 'puro',
  • pitkänen 'ukkonen',
  • plakkari 'tasku',
  • pokka 'pohke',
  • poovi 'rinta',
  • porri 'pieni puu joka ei ole sahapuu, massapuu',
  • pölkky 'tukki',
  • raiska 'petoelläin, -lintu, aasinsyöjä',
  • rakenus 'rakennus; heinähaasio',
  • ruumis 'ruumis, kroppa',
  • ryyppönen 'varpunen',
  • räkäpuu 'kätevästi kasvanu puu',
  • rääme 'silmän kyynelheen kuivanu jäänös',
  • saajo 'jänkän saari',
  • sivvut 'kyljet',
  • suanto 'suvanto, tyven kohta kahden kosken välissä,
  • ummikko 'ykskielinen henkilö',
  • uu 'linnunpönttö',
  • vaara 'mäki',
  • vaarain 'vadelma',
  • vuoma 'puuton laaja suo',
  • vuopio 'väylän vuono, pitkä kapea lahti',
  • väylä 'joki',

Atjektiivia[edit | edit source]

Ylheisiä atjektiivia on esimerkiks

  • hälppä 'ahne',
  • hööli 'reilu, tarjoaava',
  • kranttu 'pikkutarkka, tarkka',
  • liepeä 'mieto (kaffi)',
  • praamelias 'kerskailia',
  • räty 'voimakas'
  • saura 'työteliäs,
  • tuore 'kostea',
  • ulkokullattu 'teeskentelijä',
  • veres 'tuore',
  • vireä', ilmanaikhainen 'tarpeeton',

Värpiä[edit | edit source]

Ylheisiä värbiä on esimerkiks

  • heivata 'lopettaa, lakkauttaa'
  • jurota 'pyöriä tyhjää',
  • kuorustaa 'kääriä (hiat)',
  • laukkoa 'juosta',
  • marsia 'kävellä',
  • maikkua 'tehhä renkhaita veen pinnala (kala)',
  • mennä tyrhmään 'tulla tajuttomaksi',
  • menehtyä 'pyörtyä',
  • nulkuttaa 'kävellä hithaaasti',
  • osata 'ampua oikein',
  • perustaa 'välittää',
  • porista 'puhua',
  • pohottaa 'välkkyä',
  • pyörtyä 'eksyä',
  • raiskata 'kuluttaa varottamasti',
  • ruveta 'napata',
  • saaloa 'hengittää raskaasti',
  • saarnata 'saarnata,puhua',
  • sopsata 'olla pito',
  • säämätä 'kuluttaa',
  • tolvata 'ravata; juosta nopeasti',

Poikkeaava ruokakultturi[edit | edit source]

Poikkeaava ruokakulttuuri on luonu muutamia termiä joita eteläsuomalaiset ei aina ymmärä:

  • kahvijuusto 'id',
  • kalakakko 'palttu kalan kansa',
  • kiiseli 'kotileivottu kova nisuleipä kuumassa maiossa'
  • pylsy 'verimakkara nauan vattasta',
  • nisuleipä 'vehnäleipä'.

Engelskalaisia lainoja[edit | edit source]

Englantilaisia lainoja on muutama:

  • kaara 'suuri biili, ameriikkalainen jänkkari',
  • kämppä 'kota, pieni tupa', ´
  • hoopo 'röllästelijä'
  • hoopota 'röllästellä' [1].

Laina tavaranimestä[edit | edit source]

Jokku lainsanat on alkujaan merkinheet tavarannimeä:

  • hiiappi 'nostokone kuormaautossa (merkki Hiab)'.
  • eksi 'pieni kirves (merkki Exi)',
  • frikku 'muturinlämmitttäjä (merkki Frico)',
  • toy 'purukumi (merkki Toy)' etc.

Ruottin lainoja[edit | edit source]

Vanhaat ruottin kielen lainat:

  • kartiini 'verho',
  • liiteri 'ulkohuone',
  • lööki 'sipuli',
  • kööki 'keittiö',
  • potati 'peruna',
  • muuruutti 'porkkana',
  • hantuuki 'pyyhe',
  • kranni 'naapuri',
  • kahveli 'haarukka',
  • vekkari 'herätyskello',
  • hulikaani 'rehvastelija',
  • plaisku 'mieto, laiha(kaffi)' etc

Näitten lisäks on suuri läjä muternia ja vereksiä ruottalaisia lainoja:

  • tafsi 'rahkin',
  • kastspöö 'onkivapa',
  • förkaasari 'kaasutin',
  • kruua 'kaivos',
  • väkseliloova 'vaihdelaatikko',
  • styyka 'tupa',
  • ööversyyni 'tarkastus',
  • taattori 'tietokone',
  • piili 'auto', etc.
  • förstoorata 'ymmärtää'

Näitä vanhoita murresanoja ja muternia lainasanoja suomalaisella on vaikea ymmärtää. Ja tietysti vastaavat yleiskielensanat on useasti ouvot länsipuolen meänkieliselle.

Meänkieli on lainanu kaks tärkeätä sannaa ruottin kielheen: knapsu 'naiselinen mies' ja vittula (ei mene kääntää).

Omia innovasjuunia?[edit | edit source]

Muutamala sanala ei ole vastinetta eteläsuomen murtheissa eli suomen kielessä ja saamen kielen lainana on vaikea toeta: tutna 'pöllö', saajo 'jänkän saari' ja vinsa 'mettänen kukkula'. Muutama paikannimi on epäselvä: Matarenki, Juoksenki, Suaninki.

Vukaali muutoksia[edit | edit source]

Meänkielessä pruukathaan laittaa vukaali "U" ko suomessa laitethaan O

nuin = noin

ainua = ainoa

vukaali = vokaali

puliitiikka = politiikka


myös ko suomalaiset pruukaavat laittaa U niin monesti met pruukama laittaa pukstaavin Y

Kylttyyri = kulttuuri