Wp/fit/Kulutus

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Kulutus
Nelilaitanen kulutus ja sauvoinvene

Kulutus (s. uitto, r. flottning) lopetethiin kaikista väylistä ja joista paitti Kaihnuunväylä jo 1960-luvula. Kaihnuunväylässä kulutethiin viimisen kerran 1977. Aimein kulutethiin Narkausjoessa, ja välistä Paihnausjoessa ja Pesosessaki.

Kulutuksessa jokhaisella kylälä oli piiri mitä net hoijit. Kainulasjärven piirissä oli kaks kulutuslaakia: Mestossuanon ja Mestoskosken laaki ja Pärkämän laaki. Mutta useasti niitä lainahtiin muihinki piihriin niinku Jokilinkan piirhiin ja Täränönväyläle.

Puut laskethiin suurista pummisuljetuksista. Junosusuanossa oli suuriin aavläkki missä oli monta miljoonaa pölkkyä ja porria. Sitten laakit piit huolen ettei puut patoaa ja tekemällä klippiä ja vetämällä pitkiä pummia tärkeissä suanoissa missä koste veti puut rannemaks. Mutta paljon porria ja pölkkyä oli jätetty jään pääle talven aikana ja net lähit jäänmatkassa ja välistä rakensit jääpatoja. Pummit olit pitkät pölkyt mihinkä panthiin koppeli päähän ja sijotethiin toisheen pumhiin. Pummit pysyit virrassa tiktaalila jokka olit kiinitetty väylänpohjale kiviripoissa.

Sauvvoin vene

Kun jälkipää tuli se ei ollu muutaku rensata rannat puista ja saa kaikki puut alas, ja vettää maale ja rakentaa paon missä uppopuut sait kuivaa seruvaavale vuoele. Viiminen työ oli ette vettää pummit takashiin rannale.

Kulutuksen vahinkoja kalastukselle on ette kaikki suuremat kosken kalliot on ammutettu ja poistettuu koska niihin tarttui useasti pölkkyä ja porria ja pato alkoi kätevästi rakentumhaan. Kosket on nyt paljon rauhalisemat ja ei ole suuria kostheita kallioitten takana missä kalat saattavat levätä ja hakea pyytöä..

Kulutusvenheet olit kahenlaiset. Tavalisiin oli sauvoinvene joka oli pitkä neli- eli viislaitanen vene, jossa oli myöhemin lyhyesti taitettu takapää, kun muturit tulit ylheiseksi. Sillä meni laskea koskia, mutta oli paljon kehnompi kun pokeetti, joka oli oikea koskivene. Savuoinvene kantoi noin kaheksan miestä kun kulki suanoissa, eli koko laaki pääsi yhessä venheessä. Venemies ajoi kahenkymmen hevosen muturia ja etukeulassa oli pootsmanni, jolla oli savuoin ja auttoi vaikeissa paikoissa.

Pokeetissa olit molemat päät ylösnousevia ja loppui kanhaan , siis terävä keulasia venheitä. Niihin ei menny panna muturia, vain soutaa huopaamalla koskia alas. Net olit lyhemtä, mutta leveämät ja korkeamat laijat ja sen takia kelluit paremin suurissaki koskissa.

Meänkieli/suomi olit ainua käytetty kieli nissä alueissa missä suomea puhuthaan. Kun meänkieliset laakit olit yhteistöissä ylikainulaisitten kansa heän piirissä Ylikaihnuun pohjoispuolela niin se aiheutti ette kainulaiset jokka osasit puhut ylikaihnuun kieltä puhuit sitä. Ummikot puhuit aivan ruottia, ja kolmas porukka vain suomea eli meänkieltä. Mutta sovinto oli silti aina hyvä.