Wp/fit/Kukkolankoski

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fitWp > fit > Kukkolankoski
Kukkolankoski kesäveenä
Kukkolankoski tulvan aikana

Kukkolankoski[edit | edit source]

Kukkolakosken kala-aittoja

Kukkolankoski (ruott. Kukkolaforsen) on Tornionväylän kuuluisin ja samala koko Pohjois-Euruupan suuriin koskematon koski, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoisheen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putous on jopa 13,5 metriä. Kukkolankoski tuottaa noin 43 000 hevosvoimaa.

Siian lippominen[edit | edit source]

Kylän tärkeä elinkeino ennen aikhaan oli kalastus. On arveltu, että siian lippominen on alotettu jo 1200-luvulla, kun kosken rantoja alethiin asuttaa. Kalastusoikeuet oli jaettu ja jaethaan vieläkin maanomistuksen perustheela taloittain. Kukkolassa kehittyi oma siian pyyntitekniikka, ns. lippominen.

Kesä on siian lippouksen aikaa ja pyyntöoikeuet omistavat talot jakavat siikasaalhiin joka ilta. Siiasta valmistettu varrassiika on Kukkolankosken oma herkku. Kosken rannala olevissa aitoissa saattaa seurata käsitöitten valmistusta ja korkeatasosta hopean taontaa. Syksy on pyhitetty koskela nahkiaisen pyynnile. Kun illat pimenevät, nahkiaiset ilmestyvät koskheen. Niitä pyyetään merroila kivien välistä. Talvela koskesta pyyethään maetta eli matikkaa. Talviöinä, kun koski höyryää kylmyyessä, matheet alkavat liikkua. Niitäkin pyyethään merroila. Kun matheen pyynti päättyy huhtikuun puolessa välissä, koskele tullee rauhalinen kevätkausi. Sitä kestää toukokuun loppupuolele, jolloin siian lippominen aloitethaan uuesti.

Vanhaa asutus[edit | edit source]

Kukkolankoski
Perintheelinen kalastuspato

Kukkolankoski on ensimäinen koski mereltä. Kosken alaosa oli noin 1000 vuotta aikaa merenrannala ja siis sen takia Kukkola on ensimäinen maholinen asutuspaikka väylän varrela noin 1000 vuotta aikaa kun meren pinta oli noin 10 metriä korkeamala. Koko Haaparanta on sen takia vanhaata meren pohjaa.

Kun Kukkolankosken alialue nousi esile joku sata vuotta sen jälkhiin alko tulheen Ruottin valta Tornionlaakshoon ja sen myötä kuninkhaan kirjuria, jokka tutkit olosuhtheita uuvisasutukselle. Täälä asu ihmisiä sitä ennen jo pysyvästi eli osa tuli sulan veen aikana kalasthaan. Nämät jälkimäiset olit sen ajan kesäasukhaita. Kosken ahtauma oli oikea luonon aarreaitta, josta sai lohta ja siikaa niin paljon ko tartti. Kukkolankoski on aina ollu rikas lohikoski ja siksi hyvin tärkeä tietää kukka asutit Kukkolakosken rannat. Vanhaat perintheet elävät vieläkin Kukkolakoskessa. Siian lippominen on tärkeä tapahtuma joka kesä.

Haavin vahtiaika
Suomen puolelta