Wp/aa/Nikolaas Kopernikus

Nikolaas Kopernikus (19 febraari 1473 - 24 laqinik 1543) Poolanxih cutuukak sugte. Sinam Kopernikus ayro kee ardi wagittaamal le mabla taaxigeh. Kaak lenna mabla ni baad heliyosentriik ( heliyos = ayro). Kay qilmi ayro ayroh maknayih gudet taniih, pilaaneetitte tet dariifal gexxa. Tamah kay kitaabal De revolutionibus orbium coelestium deqsita kitaabak, usuk rabe sanatal yitbiqe.

Kopernikus elle yooboke arac Thorn (away Torun) (Kopernika gita #15, gural). #17 (migdal) yan qari lih, Mikolaja Kopernika Muzeum xissiime. Kopernikus 1473 liggidih addat Thorn (Toruń) deqsitta magaalal yoobokeeh, tama magaalal Jarman afat yabtaah, 1466 xabba haanam Poolanxih amoyti xiinisak suge. Watzenroode). Kaak ubkah af Jarmanak sugte. Usuk naharak Cracow magaalal barteeh, tohuk lakal Itaaliyal barteeh, tokkel kaadu kaniisah garkureh suge. usuk kalah dayla barte kay kataysis ayfaf yacee gidih. Kopernikus isi manok mango wakti Frauenburg (Frombork) deqsitta magaalal, Warmiyaay, Royal Pirusshiyah magaalal taamitak sugeeh, 1543 rabe.

Kopernikus kay karmat kaxxa polimaatittek numuk teynak sugte. Usuk kaysi, cisab, cutuuka, qadli, daylaabe, kilaasikal ixxiga, gubernatoor, xiinisso, diplomaat, kee qidaddo . Tama taamah uddur inkih, usug astiroonomi wakti ossotinah uddur daylise. Takkay ikkah, kay heliocentrism deqsita barsiyyi, ayro, ardi hinnay, ayroh siirat fanat yan, aydaadul kaxxa tuxxiq le saynis hypotheses kinni. toh uddurtiino le cutuukak qimmok sugte.