Wp/fit/Suomi (kieli)

From Wikimedia Incubator
< Wp‎ | fit
Wp > fit > Suomi (kieli)

Suomi[edit | edit source]

Suomea praatathaan Suomessa, Ruottissa, Ryssän Karjalassa ja ympäri mailmaa on siirtolaisia jokka puhuvat suomea. Ruottissa on noin 200 000 jokka väittävät puhuvansa suomea. Tornionlaaksossaki on hyvin moni, piian 10 000-20 000, jokka väittävät puhua suomea, riippuen kuinka määrittellee suomen ja meänkielen erolinjat. Ennen 1980-lukua, ko meänkielenliike alkoi, kaikin sanoit ette het puhuit suomea, mutta ei "oikeata suomea", "vaan tätä meän suomea" eli "meän kieltä". Viralinen meänkieli sanothaan ja koethaan useasti olevan suomi, suomen murre eli suomensuomea, jonka pittää tulkita olevan kaikki suomen murtheet (paitti aiemin kuitekki Tornionlaakson suomi) ja yleiskieli. Lingvistisestä näkökulmasta viralinen meänkieli oon suomen murre. Ja sen takia ei ole kummalista ette meänkieliset saavat Suomessa kuulla ette: Voi kuinka sujuvaa suomea puhut. Mutta ettäkö voisi porista vähän meänkieltäki. Meänkielinen vastaa: - No sitä mie olen praatannu koko aijan.

Suomessa on murtheita jokka poikkeaavat enemän yleiskielestä ko meänkieli, samoin ko Ruottissa on murtheita jokka poikkeaavat enemän ruottin kielestä ko mitä norja tekkee.

Suomi vähemistökielenä Ruottissa[edit | edit source]

Suomi tuli viralisesti vähemistökieleks Ruottissa vuona 2000. Kunnat missä suomi on alueelinen vähemistökieli on: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki ja Haaparanta. Vuona 2010 seuraavat kunnat liitethiin suomen kielen vähemistöalueesheen: Kainus, Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar, Borås, Surahammar ja Västerås.

Meänkielelä ja suomela on vähemistökielen staattys kuuessa kunnassa: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki, Haaparanta ja Kainus.