Wp/fit/Meänkielen sanakirjat

Ensimäiset meänkielen sanakirjat

kylttyyriset asentheet määräävät minkälaista kylttyyrista näkökulmaa kehitethään ja minkälainen stryktyyri sanakirhjoin asetethaan. 1980-luvula alkoi kans kehitys meänkieliselle sanakirjale. Alethiin laatimhaan ensimäistä sanakirjaa, jonka Matti Kenttä ja Erling Wande toimitit ja se tuli ulos 1992: Meän kielen sanakirja. Piethiin tärkeänä ette veratta suomen kielheen. Noin 10 000 sananen kirja oli kuitekki puoleksi kolmekielinen: meänkieli - ruotti - suomi, ja ruotti - meänkieli, koska halvathiin ette suomalaisetkin sais oppia ommaa murretta ja ette meänkieliset näkisit koska ja millä tavala meänkieli poikkeaa suomen yleiskielestä. Ei se kolmekielinen ote ollu kuitenkhaan läpi koko sanakirjaa, koska meänkieliset sanat useasti oon täysin samat suomeksiki. Kysyntä oli suuri ja kirjaa painethiin kahessa-kolmessa? painossa. Samana vuona Birger Winsa julkasi Jellivaaran suomen sanakirjan . Molemilla sanakirjoila oon se tunnusmerkki ette net pyrkivät kuvvaamhaan sanavarastoa vain Ruottin Tornionlaaksossa ja Jellivaarassa, siis niinku meänkielinen siiviiliyhteiskunta jo oli toiminu toista vuosikymmentä. Samala siittä otheesta meänkieli menetti kontaktin pikku hiljaa suomen kielen kansa..

Tuleva meänkielen sanakirjakos?

Meän kielen sanakirja oon myytty lophuun jo 1990-luvun loppupuolela ja sen jälkhiin ei ole yhtään sanakirjaa ollu ostettavana, paitti yksinkertanen vihko, Jellivaaran suomen sanakirja, joka ei ollu tehty ylheisheen käythöön ja oli vain jälkitulos Birger Winsan väitöskirjatyöstä. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T, oon ollu aikheissa useampia vuosia ette julkasta laajeman meänkielisen sanakirjan. Kesälä 2011 ilmotethaan ette yhistys Meän akateemi, jonka Ruottin Tornionlaaksolaittien Kansalinen Yhistys, STR-T omistaa, luultavasti tullee julkaisemhaan sanakirjan kevväilä 2012, mutta ei ole vielä selvää kuinka monta sivua ja montako sannaa suursanakirja sisältää. Koko meänkielen sanasto mahtuu kuitekki yhteen kirhjaan . Sanakirjan perspektiivi oon ette ottaa mukhaan vaan sanoja Ruottin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Sanatietoja Suomen Tornionlaaksosta, kveenistä eli pohjoissuomen murrealuelta oon jätetty ulkopuole.e.

Toimittajat oon Märta Nylund, Birgitta Rantatalo ja Erling Wande. Meän akateemi laatii sanakirjaa yhteistyössä Valtion Kielineuvoston kansa ja saapi rahalista tukea valtiolta ja kunnilta: Valtion Kielineuvosto, Valtion kylttyyrineuvosto, Jellivaaran, Kirunan, Pajalan, Matarengin ja Haaparannan kunnat . Meän akateemi, academia tornedaliensis järjestää ensimäisen seminaarin yhessä sarjassa missä keskustelthaan kuinka pittää ja pitäis tavata meänkieltä. Seminaari piethään 10 joulukuuta 2011 Korpilompolossa ja niitten seminaaritten tulokset intekreerathaan normittavaks tavvaukseks tulevassa Meän akateemin sanakirjassa

Ensimäinen Meänkielen sanakirja oli puoleksi kolmekielinen. Tässä toisessa kirjassa oon kylttyyrinen näkökulma supistettu aiemasta sanakirjasta ja suomi oon jätetty kerrala poies. Hakusanan merkitys oon vain käänetty ruottiks ja tuleva kirja oon siis kakskielinen: meänkieli - ruotti. Toinen osa oon: ruotti - meänkieli. Lähespä kaikki sanat tässä sanakirjassa oon otettu Birger Winsan tietokannasta.

Toinen Sanakirja: Meänkielen Iso Sanakirja

Kaks eri sanakirjaa oon olheet tekeilä jo useampia vuosia: 1. Meän akateemin/STR-T:n suppeampi kaksosanen sanakirja missä sanat oon poimittu Ruottin Tornionlaaksosta, Kirunasta ja Jellivaarasta. 2. Toinen sanakirja, joka kattaa koko pohjoissuomen murrealueen (pohjois Suomi, Ruotti ja Norja), jonka Meänmaan Kieliraati toimittaa: Meänkielen Iso sanakirja. Ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K. Kaikkians yheksän-kakstoista ossaa piethään julkaista. Iso Sanakirja tehhään kieliraain jäsenten kesken etäyhteistyönä Sanuri-työkalula.

Meänkielen Iso sanakirja oon kolmekielinen molemphiin suunthiin: Meänkieli - ruotti- suomi. Meänmaan Kieliraatin tietokannassa oon kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana . Kaikki sanat meänkielen literatuurista vuotheen 2007 oon mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen sanakirjoista oon mukana, ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 oon poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Sen lisäks tietokanthaan oon hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Yhteensä oon tietokannassa noin 75 000 meänkielen sannaa, ja näistä noin 26500 sannaa, jokka oon kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä, oon "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile, joka siis sen tietokannan pohjalta luopi Meänkielen sanakirjan.

Kaksi sanakirjaa - vertailu

Birger Winsala om omistusoikeuet molemphiin sanakirhjoin. Hänen 26 vuoen aikana kerätty tietokantaa oon käytettyy molemphiin sanakirjatöihin. Meän akateemi tekkee sitä luvatta yhteistyössä Valtion kielineuvoston kansa.

Jos molemat sanakirjat julkaisthaan niin se merkittee ette Meän akateemin/Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen (STR-T) sanakirjan lähespä kaikki sanat julkaisthaan kahesti. Ensin Meänmaan Kieliraatin Iso sanakirjassa tuli luettavaksi 15 joulukuuta 2011 (A-K) ja sitten toisen kerran Meän akateemin sanakirjassa kevväilä 2012.

Erot oon seuraavat:

• 1. Meän akateemin sanamäärä oon noin 26000 ja sanat oon poimittu Ruottin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä .
• 1.1. Meänmaan Kieliraatin sanamäärä oon 75000 koko pohjoissuomen murrealueelta, joista yli 45000 sannaa oon Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Ja lähespä kaikki Meän akateemin sanat oon mukana tässä 75000 sanalistassa.
• 2. Meän akateemin sanakirja oon kakskielinen: meänkieli - ruotti, ruotti - meänkieli.
• 2.2. Meänmaan Kieliraatin sanakirja oon kolmekielinen: meänkieli - ruotti - suomi, suomi - meänkieli - ruotti, ja ruotti - meänkieli - suomi.
• 3. Meän akateemin suursanakirja oon kaksosanen: yks missä hakusana meänkielelä ja yks missä hakusana ruottiksi.
• 3.3 Meänmaan Kieliraatin Iso sanakirja oon 9-12 ossaa: kolme-neljä missä hakusana meänkieli, kolme-neljä missä hakusana ruottiksi, ja kolme-neljä ossaa missä suomi oon hakusanana..
• 4. Meän akateemin toimittajat oon kaikin Pajalan kunnasta, ja tietoisuus meänkielen ja pohjoissuomen murtheista oon sen takia rajotettu. Ei kelhään ole suomi äitinkielenä.
• 4.4. Meänmaan Kieliraatin toimittajat oon Pajalan ja Matarengin kunnista, monesta Suomen Tornionlaakson kunnista, muista kunnista iempää ja etelämpää Suomen Tornionlaaksoa, ja yks oon Rymääniästä asti. Murretietoisuus ja koulutustaso oon laajempi, monipuolisempi ja suomi yleiskielenä oon hyvin tunnettu.
• 5. Meän akateemi oon yhteistyössä Valtion kielineuvoston kansa ja saapi rahalista tukea valtiolta ja kunnilta: Valtion Kielineuvosto, Valtion kylttyyrineuvosto, Jellivaran, Kirunan, Pajalan, Matarengin ja Haaparannan kunnilta.
• 5.5. Meänmaa Kieliraati tekkee kaiken työn aatheelisen pohjala, vapaehtosesti ja ilmhaisesti. Koko työ oon talkoota.
• 6. Sanakirja 1 eristää ja rakentaa kylttyyrirajoja.
• 6.6. Sanakirja 2 yhistää, purkaa kylttyyrirajoja luopi monikielistä siviiliyhteiskuntaa, sosiaalista ja kylttyyrista kapitaalia.

Johtopäätöksiä sanakirjoitten kylttyyrisista otheista

Ei ole olemassa yhtään meänkielen sanakirjaa. oon ollu yks verkosto sanakirja meänkieli - ruotti/ruotti - meänkieli mutta sen jouvuthiin rahanpulan vuoksi sulkea, koska kaikki oli aatheelista työtä (2005-2011) . Osia siittä www.nordfinska.se löytää: www.meankieli.se ja www.meankieli.com , , mutta niitä sivuja ei ole pietty huolossa eli ypptateerattuna monheen vuotheen ja tietokannat näissäkin sivuissa oon vain suppeat keräilyt Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Niissäki vain ruotti-meänkieli/meänkieli-ruotti. Lähespä jokhainen sana näissä tietokannoissa oon siis Birger Winsan työtä ja keräilyä,

Ei ole koskhaan ollu yhtään: Suomi - meänkieli/Meänkieli - suomi sanakirjaa. Meänkielinen, ruottinkielinen eli suomenkielinen ei saata verrata sanastoa ja nähhä mikkä oon erot suomen ja meänkielen välilä jos oon vain meänkieli - ruotti. Ainua maholisuus oppia eroista ja yhtäläisyyksistä oon mielenkuvituksila, ennakkoluuloila ja jos oon oppinu suomea vierhaana kielenä ja sen mitä tuttavapiiri toela ossaa suomea. Ei kelhään ole maholisuuksia analyseerata sanastoitten eroja. Sellainen olematon sanakirja kasvattaa mielenkuvituksia kummastaki kielestä, erot tulevat helpola suuremaks ko net oon. Koska kylttyyrierot Suomen ja Ruottin Tornionlaakson välilä oon jo olemassa ja kylttyyrinen näkökulma sinänsä kielhiin/murtheishiin rakentaa asentheelisia kielieroja ja ennakkoluuloja ja net asentheet luovat käsitheita ko vonnu, porstuasuomalainen ja rajarasimi. Ja siis sen takia kaksielinen sanakirja joka eristää meänkielen pohjoissuomen murtheista vahvistaa olevia kylttyyrirajoja. Sen vähemin joku ossaa viralista meänkieltä sen helpomin rakenethaan kylttyyrirajoja ja lisäthään ennakkoluuloja.

Käytettyjä kotisivuja

• Nordfinska
• Meänmaa
• Meänkielen förlaaki
• Svenska Tornedalingars Riksförbund - Tornionlaaksolaiset
• Kotus

Kirjalähtheitä

• Elenius, Lars: Nationalstat och minoritetspolitik: Samer och finskspråkiga minoriteter i ett jämförande nordiskt perspektiv, Lund (2006) — ISBN 91-44-04439-9
• Kenttä, Matti, & Wande, Erling (red.) (1992). Meän kielen sanakirja : [Tornedalsfinsk ordbok]. ISBN 91-87410-09-5 (inb)Övertorneå: Kaamos. 240 s.
• Kenttä, Matti & Pekkari, Albert 1986. Meän kieltä. Kirjotuksia Tornionlaakson kielelä. Tornedalica. Luleå.
• Kårsnäs, Mona 1984. Eyvind Johnson och Djävulen. Uppsala universitet
• Pohjanen, Bengt & Muli, Eeva, Meänkieli rätt och lätt, andra upplagan (2007) - ISBN 978-91-89144-36-1
• Pohjanen, Bengt & Johansson, Kirsti, Den tornedalsfinska litteraturen I (2007)
• Pohjanen, Bengt & Johansson, Kirsti, Den tornedalsfinska litteraturen II (2009)
• Winsa, Birger (1991). Östligt eller västligt? Det äldsta ordförrådet i gällivarefinskan och tornedalsfinskan'. ISBN 91-7146-945-1. Stockholm : Almqvist & Wiksell International. Serie: Studia Fennica Stockholmiensia. Diss. Stockholm.
• Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner : svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University, 2005
• Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
• Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
• Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.