Wp/fit/Iisakki Mustaparta
Iisakki Mustaparrasta on Olof Hederyd kirjottanu kirjan (Isak Mustaparta - Bottenvikspiranten, 1989) ja siittä on kesänä 2011 tehty rajaylimenevää teatteria. Yks esikuva kirhjaan on valtiopäivämies Carl Johan Mustaparta.
Tarina Iisakki Mustaparrasta[edit | edit source]
Tämä on hänen kaunokirjalisuuen tarina: Iisakki Mustaparta eli Tornion Oravaisensaaressa (1758-1809) ja kuoli siis samana vuona kun Tornionväylästä tuli raja joka erotti Ruottin ja Suomen. Mustaparta uhkasi sen aijan Tornion kauppaporvaritten päätettyjä sääntöjä, joila talonpojilta mm. kielethiin kannelisitten laivoitten rakentaminen ja tällä tavala rajoitethiin heän kaupankäyntiä. Suurempi laiva tarvithiin ette kulkea etelä Ruothiin ja olletikki Stokholmhiin. 1780-luvula Tornionlaakso koki katovuosia, joka aiheutti nälänhättää talonpoijitten keskuuessa. Mustaparta päätti kaveritten kansa rakentaa kannellisen laivan ja viä sillä tervaa Tukholmhaan ja vaihettaa viljan kansa. Mustaparta miehitten kansa kuulutethiin ja Tukholmassa heät otethiin kiini ja laiva otethiin halthuun. Hänestä sanothiin ette se on piraatti. Myöhemässä oikeuenkäynissä Mustaparran maine kuitekki puhistethiin ja talonpojat vapautethiin syytheistä.
Hänestä tuli valtiopäivämies, joka kokkolalaisen Antti Chydeniuksen kanssa Tukholman herrainpäivillä laajensi talonpojitten merenkulku- ja kaupankäyntioikeuksia. Mustaparta piian on ensimäinen henkilö joka taisteli Tornionlaakson oikeuksista ja talonpojitten kaupankäynistä, ja mennee pittää sen aijan Roobin Hoodina.
Prujektinomistajat on Mare Boreale leaderporukka Ruottissa ja Lapin yliopisto Suomessa.
Teatterilla on niinku useasti sosiaalinen ja yhteikunnalinen ajatus, ja niin Iisakki Mustaprran teatterissaki. Haaparanta Tornio hakevat aina enemän yhteistyötä ja koko Tornionlaaksossa, erottava kulttuuriraja on poistumassa. Teatteri Mustaparran työstä on sen takia uuesti ajankohtainen. Tämä rajaylimenevä yhteistyö haluaa kehittää hyvää monikielistä teattteria joka viehättää kulttuurituristia.